Taas on aika turista strategiasta! Kvartaalistrategian päivitys on itselleni hyvin ajankohtaista. Tällä hetkellä kakkoskvartaali on loppumassa, ja kolmoskvartaalia aletaan suunnittelemaan. Samalla sain yhdeltä asiakkaaltani kysymyksen:
“Miksi strategiaa pitää tehdä kvartaaleittain? Eikö vuosi riitä? Eihän mikään niin nopeasti muutu. Eläimellä on aina pitkä häntä”.
…Sitten ajattelin, että ainahan häntä seuraa jalkoja, kannattaa siis liikuttaa jalkoja! Katsotaan tarkemmin, mikä pointti kvartaalipäivityksessä on.
Alla oleva kuva näyttää aikaperspektiiviä. Strategia on siis MITEN mennään tulevaisuuteen. Sitä kannattaa miettiä pitkällä aikataululla. Mikä on strateginen vastineenne strategisiin avainkysymyksiin? Tietenkin on olemassa vuositavoite, koska tilinpäätökset tehdään vuosittain. Sen takia vuositavoite on järkevä asettaa. Mutta, aika moni yritys ei välttämättä hyödynnä sitä potentiaalia, joka liittyy stratetgian vuositavoitteen purkuun kvartaalitavoitteiksi.
Minulla on todella hyviä kokemuksia monen vuoden varrelta vuositavoitteiden purkamisesta kvartaalitavoitteiksi. Jokaisen kvartaalin lopuksi kannattaa tehdä katselmointi missä mennään. Katsotaan mitä saatiin aikaan ja asetetaan seuraavan kvartaalin tavoitteet. Koko vuotta ei kannata pilkkoa heti kvartaaleiksi heti, vaan tehdä sitä mukaan. Se on ketterän suunnittelun pointti!
Strateginen vuosikello ei enää oikein toimi – koska yritys jää jälkeen!
Joku saattaa sanoa, että “Juujuu, mutta suuremmassa yrityksessä kvartaaliajattelu ei enää ole mahdollista”. Aivan, jos näin uskotaan, niin edessä voi olla dinosauruksen kuolema. Suunnittelua nopeutetaan syystä. Pitää oppia reagoimaan tosi nopeasti. .
Asetamme siis osatavoitteet kvartaaleittain. Tottakai aina välillä tehdään isompi strategiakierros ja katsotaan todella pitkälle tulevaisuuteen.
Se iso strategia ei muutu usein, mutta tavoitteet sen alla muuttuvat. Ylätason tavoitteet on pakko purkaa osatavoitteiksi. Kvartaalin vaihtuessa on katselmus todella hyvä asia!
Käytännössä pidetään kokoukset sekä johtoryhmän, johtoryhmäläisten omien johtoryhmien, ja tiimien kanssa. Kysytään saatiinko kakkoskvartaalin tavoitteet tehtyä ja mitä olisi järkevää tehdä seuraavan päästäksemme eteenpäin.
Tällä tavalla työstäen koko organisaatio pääsee hetkeksi miettimään helikopterinäkymää tekemiseen. Kun nämä eri tavoitteet saadab yhdensuuntaisiksi, silloin haluttu voima tulee esiin! Kun iso joukko ihmisiä etenee samaan suuntaan, se on valtava voima!
Tein yhteenvedon siitä, miksi tämä juttu on mielestäni niin hyvä:
Ensinnäkin, koska kilpailtu markkina muuttuu koko ajan, pitää reagoida. Jos jäämme odottamaan kokonaiseksi vuodeksi ennen kuin teemme suuremman liikkeen, se voi olla liian hidasta. Kilpailukyky rapautuu. Strategian pitää elää. Tottakai ihmiset ymmärtävät, että markkina muuttuu, vaikka strategia päivitettäisiikin vuosikellon mukaan. Väitteeni on kuitenkin, että silloin reagointi tapahtuu liian lyhytjänteisesti. Ei osata arvioida isoja asioita, vaan tehdään pienempiä temppuja, kun oikeasti pitäisi ehkä tehdä isompia reivauksia nopeammin!
Tarvitaan ketteryyttä! Jos meillä on kello, jonka mukaan strategia on mielessä ja siihen reagoidaan vähintään kvartaaleittain, silloin säännöllisyys varmistaa sen, että noustaan helikopteriin. Tehdään myös isompia ketteriä päätöksiä.
Positiivisesti sanoen motivoidaan, mutta oikeastaan myös pakotetaan ihmiset päivittämään seuraavat tavoitteet. Varmistamaan, että tavoitteet ovat yhdensuuntaisia. Tavoitteiden pitää olla hierarkisia. Jos ei ylätavoitteita pureta, syntyy gäppi. Ihmiset eivät osaa toteuttaa ylätavoitteita. Pitää myös miettiä ylätasolla, ja se pohdinta puretaan osatavoitteiksi ja konkreettisiksi tekemisiksi.
Näin varmistamme myös, että isommat asiat, eli strategia ja operatiiviset asiat ovat kiinni toisissaan. Ei niin, että strategia on jossain piilossa. Ei niin, että tehdään iso työ ja iso PowerPoint esitys, jonka jälkeen alkaa taas normaali elämä. Strategian ja operatiivisten asioiden pitää olla koko ajan toisissaan kiinni, ja niitä tulee katselmoida!
Viimeinen syy tehdä kvartaalikatselmointi, on ihmisten innostus. Kvartaaliajattelu mahdollistaa sen, että on paljon helpompi viestittää missä mennään. Se tekee ihmisistä herkempiä reagoimaan. Kun näin tehdään, saadaan kerta kaikkiaan parempi potku ihmisiin! He motivoituvat Suuresta Tehtävästämme, ja reivaavat etenemistä.
Strategiset puitteet eivät niin vain muutu nopeasti, mutta niiden sisällä pitää tehdä nopeita reivauksia kuten purjeveneessä. Koko ajan katsotaan mistä tuulee, ja sovittaudutaan muutoksiin.
Kun teemme oikeita asioita, niitä asioita mitä asiakkaat haluavat, tulee parempi potku. Inhimillinen energia vapautuu, ja tietenkin saadaan tuhdimpi tulos! Asiakkaiden tarve ohjaa meitä.
Asiakas ei usein tiedä, mikä hänen tarpeensa on, ja vaikka tietäisikin, se voi olla jo vanhentunut tarve. Tarve on ratkaisu huoleen, ja meillä voi olla uudempi ratkaisu olemassa, palvelu tai tuote, ja se tarvitsee tuoda esille! Asiakasta syväymmärtämällä syntyy onnellisia asiakkaita, ja meille tuhdimpi tulos, koska he haluavat ostaa meiltä apua. Asiakkaat saavat avustamme paljon suuremman edun kuin mitä se heille maksaa.
Näistä syistä kvartaaliajattelu parantaa tempoa ja koko ympäristöämme. Kun strategia on mielessä aina kvartaaleittain, se myös motivoi ja tekee työstä mielekästä.
Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!
Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.
Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.