Keissi: Esimiehet eivät voi hyvin – Miten reagoida nopeasti?

Taas on aika blogikirjoituksen! Istun täällä Porvoon saaristossa huikean valokuitukaapelin päässä!
Tänään kerron aivan fantastisesta kokemuksesta, jonka koin alkuviikosta. Olin fasilitoimassa normaalia kuukausikokousta, jossa esiteltiin yrityksen tilaa ja pidettiin erinäköisiä pieniä esityksiä.
Meillä oli myös monta kommenttikyselyä ja kaksi 5 min. ryhmätöitä! Tämä on aivan fantastinen formaatti! Porukkaa tykkää. Tämän kokouksen aikana paljastui, että esimiesten hyvinvointi on vaakalaudalla

Kaikki alkoi eräästä kyselystä, jonka aiheena oli “Miten sinä itse voit?”. Tulos oli yllättävä. Kävi ilmi että esimiehet eivät voi hyvin. Kolmasosa voi itseasiassa todella huonosti, kolmasosa oli keskellä ja kolmasosa voi ihan hyvin. Se oli tilanne, johon on reagoitava heti. Tätä ei voi ohittaa sanoen, että aika parantaa ja “koittakaa pärjätä”. Sen takia lähdettiin miettimään mitä asialle tehdään nopealla aikataululla. Nyt näytän miten homma hoitui!

Esimiehet eivät voi hyvin

Meillä oli siis nettikokous, ja kävimme läpi liiketoiminnan tilannetta. Paljastui, että on jopa suurta turhautumista ja stressiä. Ainahan on stressiä, mutta nyt tilanne on erikoinen, koska ihmiset ovat olleet paljon omissa oloissaan. Toisille se on todella vaikeaa, ja toiset nauttivat.
Strategian faisilitointi, fasilitoinnin menetelmät

Itse kuulun heihin, jotka nauttivat omasta olostaan. Koneen kautta keskusteluhan on face-to-face tapaaminen, sitten on erikseen hand-to-hand tapaaminen, joka on fyysinen kokous. Minulle sopii face-to-face todella hyvin!

Pikakysely esimiehille 

Jotain oli siis tehtävä. Johtajan kanssa mietittiin, miten tähän asiaa pitää reagoida. Oivallettiin, että käytetään digiä taas kerran ja laitetaan pystyyn pikakysely taustasta. 

Kysymme muutamalla kysymyksellä, mikä on tiimien tilanne: “Mikä on tilanne ja mikä mielestäsi juurisyy? Mitä asialle voi tehdä?”

Nr1: Työmäärästä se kiikastaa eniten

Vastaus tietyllä tavalla yllätti, koska pandemia ei ollutkaan ykkönen, se oli vasta kolmantena. Kyse oli enemmänkin työmäärästä. Voi olla että tilanne on korostunut, kun esimiehen pitää manageeraata ja ihmiset ovat kaukana eivätkä enää kahvikoneen äärellä.

Aluksi, kun ihmiset siirtyivät tekemään etätöitä, monen reaktio oli pelko riittämättömyydestä ja mahdollisesta irtisanomisen uhasta. Moni teki varmaan ylipaljon työtä varmistakseen oman jatkuvuuden. Monesti – ennen kuin opitaan – istutaan koko päivä back-to-back kokouksissa, eikä ehdi nousta koneelta liikkumaan edes vähän kuten fyysisessä ympäristössä. Oli aivan selvää, että tälle oli nyt tehtävä jotain! Esimiesten hyvinvointi on ykkösasia! Pitää oppia uusi rutiini. Lisäksi osa esimiehistä on alkanut itse tekemään liian paljon normaalin delegoimisen sijaan.

Mitä tehdä?

Esitettiin kysymys: “Jos tilanne on tämä, mitä sinun mielestäsi pitää nyt tehdä?”

Kaikki vastaukset kategorisoitiin ja lopputulos oli parikymmentä toimintaehdotusta. Ne jaettiin kahteen ryhmään: 1) Mitä esimies voi itse tehdä heti 2) Mitä johdon tulee tehdä.

Kun tämä oli tehty, pidettiin uusi tunnin kokous, jossa pyydettiin ihmisiä priorisoimaan ideat.
Tässä digikokouksessa pystyttiin peukuttamis-menetelmällä päättelemään, mitkä näistä ovat kaikkein tärkeimmät TOP 5 asiat. 

TOP 5 tekemistä

Lopputulos oli, että porukka löysi TOP 5 tekemistä! Koko kokous oli ohi 55 minuutissa. Tämän digitaalisen kommunikoinnin avulla kaikki voivat kirjoittaa samanaikaisesti, ja se johtaa sellaiseen tehokkuuteen, että isokin ryhmä pystyy saamaan yhteisen prioriteetin nopeasti.

Kaikki olivat mukana. Kaikki saivat antaa kommentinsa. Kokouksen aikana teimme vielä kolme ryhmätyötä, jossa jokainen ehti puhua minuutin. Tulokset kirjattiin, ja ne otettiin mukaan priorisointiin. Tämä oli aivan hurja homma!

Eräs esimies totesi, että pitää tehdä Policy. Toisille on tärkeää että on tosi selvät sävelet. Strukturoimme materiaalin, ja johtaja kiteytti neljän kohdan ohjelman. Yksi kohdista oli Big Picture. Jos ihminen on tuskissaan ja pelokas, silloin ison kuvan merkitys on todella suuri. Se luo uskoa tulevaan. Muut kohdat olivat myös kaikki helposti lähestyttäviä, mutta jätän ne nyt kertomatta. Kaikki voidaan toteuttaa heti! 

Kysymys on hyvin paljon kommunikoinnista. On koulukunta, jonka mukaan kaikki ongelmat johtuvat johtamisesta: Miten ihmisten kanssa sovitaan tekemiset? Miten priorisoimme? Kaikkea ei voi tehdä. Priorisointi on kuitenkin usein aika vaikea taito. Se vaatii aikamoista rohkeutta ja uskallusta sanoa, että tämä asia on nyt se tärkein ja muut saa odottaa. 

Kyse on työpinosta ja siitä seuraavien tehtävien priorisoinnista. 

Johtaja totesi: “Kiitos näkemyksistä. Näin toimimme seuraavan kuukauden aikana. Sitten katselmoimme tilanteen ja teemme uudet johtopäätökset”.

Ajatella, mikä tapa johtaa! Tämä on ketterää johtamista. Tämä on Policy kuukauden ajan ja sitten katsotaan onko se hyvä vielä jatkossa, vai pitääkö jotain muuttaa. Mitään ei hakata kiveen! Esimieskunta sai tämän viestin, ja nyt he toimivat tämän mukaan. Kuukauden päästä katsotaan kokouksessa uudestaan toimiiko asia. Näin esimiesten hyvinvointi saadaan nousuun!

Neljän päivän prosessi

Koko homma kesti neljä päivää, se oli fantastinen prosessi suurella määrällä ihmisiä. Neljässä päivässä saadaan yhdessä suunniteltua, päätettyä ja toteutus alkaa heti! Se on todella WOW! Koko juttu perustuu siihen, että tehdään yhdessä digillä, uskalletaan kuunnella, ja päätetään. 

Mielestäni sana Policy on hyvä. Moni ihminen tarvitsee Policyn ennen kuin uskaltaa toteuttaa, ikään kuin että nyt vastuu ei ole hänellä. Moni meistä ajattelee noin, mutta moniei myöskään kaipaa policya. He menevät vaan eteenpäin ja päättävät itse. Meitä on monenlaisia ja siksi on hyvä myös tehdä Policy. 

Tällä tavalla saadaan yrityksen strategia tulille, ja päästään eteenpäin! Olen niin liekeissä siitä, että ison ryhmän kanssa voidaan yhdessä luoda jotain nopeasti. Jos esimiesten hyvinvointi kärsii, siihen on reagoitava heti! Tee perässä!

Laita strategia tulille! 🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy