Kategoriat
Korjaava suunnitelma - Strategian luonti

Keissi: esimiehet eivät voi hyvin, näin reagoit nopeasti digin avulla

Taas on aika blogikirjoituksen! Istun täällä Porvoon saaristossa huikean valokuitukaapelin päässä!
Tänään kerron aivan fantastisesta kokemuksesta, jonka koin alkuviikosta. Olin fasilitoimassa normaalia kuukausikokousta, jossa esiteltiin yrityksen tilaa ja pidettiin erinäköisiä pieniä esityksiä.
Meillä oli myös monta kommenttikyselyä ja kaksi 5 min. ryhmätöitä! Tämä on aivan fantastinen formaatti! Porukkaa tykkää. Tämän kokouksen aikana paljastui, että esimiesten hyvinvointi on vaakalaudalla

Kaikki alkoi eräästä kyselystä, jonka aiheena oli “Miten sinä itse voit?”. Tulos oli yllättävä. Kävi ilmi että esimiehet eivät voi hyvin. Kolmasosa voi itseasiassa todella huonosti, kolmasosa oli keskellä ja kolmasosa voi ihan hyvin. Se oli tilanne, johon on reagoitava heti. Tätä ei voi ohittaa sanoen, että aika parantaa ja “koittakaa pärjätä”. Sen takia lähdettiin miettimään mitä asialle tehdään nopealla aikataululla. Nyt näytän miten homma hoitui!

Esimiehet eivät voi hyvin

Meillä oli siis nettikokous, ja kävimme läpi liiketoiminnan tilannetta. Paljastui, että on jopa suurta turhautumista ja stressiä. Ainahan on stressiä, mutta nyt tilanne on erikoinen, koska ihmiset ovat olleet paljon omissa oloissaan. Toisille se on todella vaikeaa, ja toiset nauttivat.
Strategian faisilitointi, fasilitoinnin menetelmät

Itse kuulun heihin, jotka nauttivat omasta olostaan. Koneen kautta keskusteluhan on face-to-face tapaaminen, sitten on erikseen hand-to-hand tapaaminen, joka on fyysinen kokous. Minulle sopii face-to-face todella hyvin!

Pikakysely esimiehille 

Jotain oli siis tehtävä. Johtajan kanssa mietittiin, miten tähän asiaa pitää reagoida. Oivallettiin, että käytetään digiä taas kerran ja laitetaan pystyyn pikakysely taustasta. 

Kysymme muutamalla kysymyksellä, mikä on tiimien tilanne: “Mikä on tilanne ja mikä mielestäsi juurisyy? Mitä asialle voi tehdä?”

Nr1: Työmäärästä se kiikastaa eniten

Vastaus tietyllä tavalla yllätti, koska pandemia ei ollutkaan ykkönen, se oli vasta kolmantena. Kyse oli enemmänkin työmäärästä. Voi olla että tilanne on korostunut, kun esimiehen pitää manageeraata ja ihmiset ovat kaukana eivätkä enää kahvikoneen äärellä.

Aluksi, kun ihmiset siirtyivät tekemään etätöitä, monen reaktio oli pelko riittämättömyydestä ja mahdollisesta irtisanomisen uhasta. Moni teki varmaan ylipaljon työtä varmistakseen oman jatkuvuuden. Monesti – ennen kuin opitaan – istutaan koko päivä back-to-back kokouksissa, eikä ehdi nousta koneelta liikkumaan edes vähän kuten fyysisessä ympäristössä. Oli aivan selvää, että tälle oli nyt tehtävä jotain! Esimiesten hyvinvointi on ykkösasia! Pitää oppia uusi rutiini. Lisäksi osa esimiehistä on alkanut itse tekemään liian paljon normaalin delegoimisen sijaan.

Mitä tehdä?

Esitettiin kysymys: “Jos tilanne on tämä, mitä sinun mielestäsi pitää nyt tehdä?”

Kaikki vastaukset kategorisoitiin ja lopputulos oli parikymmentä toimintaehdotusta. Ne jaettiin kahteen ryhmään: 1) Mitä esimies voi itse tehdä heti 2) Mitä johdon tulee tehdä.

Kun tämä oli tehty, pidettiin uusi tunnin kokous, jossa pyydettiin ihmisiä priorisoimaan ideat.
Tässä digikokouksessa pystyttiin peukuttamis-menetelmällä päättelemään, mitkä näistä ovat kaikkein tärkeimmät TOP 5 asiat. 

TOP 5 tekemistä

Lopputulos oli, että porukka löysi TOP 5 tekemistä! Koko kokous oli ohi 55 minuutissa. Tämän digitaalisen kommunikoinnin avulla kaikki voivat kirjoittaa samanaikaisesti, ja se johtaa sellaiseen tehokkuuteen, että isokin ryhmä pystyy saamaan yhteisen prioriteetin nopeasti.

Kaikki olivat mukana. Kaikki saivat antaa kommentinsa. Kokouksen aikana teimme vielä kolme ryhmätyötä, jossa jokainen ehti puhua minuutin. Tulokset kirjattiin, ja ne otettiin mukaan priorisointiin. Tämä oli aivan hurja homma!

Eräs esimies totesi, että pitää tehdä Policy. Toisille on tärkeää että on tosi selvät sävelet. Strukturoimme materiaalin, ja johtaja kiteytti neljän kohdan ohjelman. Yksi kohdista oli Big Picture. Jos ihminen on tuskissaan ja pelokas, silloin ison kuvan merkitys on todella suuri. Se luo uskoa tulevaan. Muut kohdat olivat myös kaikki helposti lähestyttäviä, mutta jätän ne nyt kertomatta. Kaikki voidaan toteuttaa heti! 

Kysymys on hyvin paljon kommunikoinnista. On koulukunta, jonka mukaan kaikki ongelmat johtuvat johtamisesta: Miten ihmisten kanssa sovitaan tekemiset? Miten priorisoimme? Kaikkea ei voi tehdä. Priorisointi on kuitenkin usein aika vaikea taito. Se vaatii aikamoista rohkeutta ja uskallusta sanoa, että tämä asia on nyt se tärkein ja muut saa odottaa. 

Kyse on työpinosta ja siitä seuraavien tehtävien priorisoinnista. 

Johtaja totesi: “Kiitos näkemyksistä. Näin toimimme seuraavan kuukauden aikana. Sitten katselmoimme tilanteen ja teemme uudet johtopäätökset”.

Ajatella, mikä tapa johtaa! Tämä on ketterää johtamista. Tämä on Policy kuukauden ajan ja sitten katsotaan onko se hyvä vielä jatkossa, vai pitääkö jotain muuttaa. Mitään ei hakata kiveen! Esimieskunta sai tämän viestin, ja nyt he toimivat tämän mukaan. Kuukauden päästä katsotaan kokouksessa uudestaan toimiiko asia. Näin esimiesten hyvinvointi saadaan nousuun!

Neljän päivän prosessi

Koko homma kesti neljä päivää, se oli fantastinen prosessi suurella määrällä ihmisiä. Neljässä päivässä saadaan yhdessä suunniteltua, päätettyä ja toteutus alkaa heti! Se on todella WOW! Koko juttu perustuu siihen, että tehdään yhdessä digillä, uskalletaan kuunnella, ja päätetään. 

Mielestäni sana Policy on hyvä. Moni ihminen tarvitsee Policyn ennen kuin uskaltaa toteuttaa, ikään kuin että nyt vastuu ei ole hänellä. Moni meistä ajattelee noin, mutta moniei myöskään kaipaa policya. He menevät vaan eteenpäin ja päättävät itse. Meitä on monenlaisia ja siksi on hyvä myös tehdä Policy. 

Tällä tavalla saadaan yrityksen strategia tulille, ja päästään eteenpäin! Olen niin liekeissä siitä, että ison ryhmän kanssa voidaan yhdessä luoda jotain nopeasti. Jos esimiesten hyvinvointi kärsii, siihen on reagoitava heti! Tee perässä!

Lue myös:

Kategoriat
Ongelman tunnistaminen

Keissi: näin tunnistat yksikkösi strategiset avainkysymykset asiakkaan silmin

Tänään puhun kokemuksesta, jonka koin eilen! Otsikon kysymys on asia, jota olen vääntänyt yrityksissä viime aikoina. Eilinen kokemus oli niin hurja, että ajattelin tuudittaa tätä blogitekstiä keissillä aiheena yksikkömme strategiset avainkysymykset.

Yrityksellä on strategia, ja sen pitää näkyä myös yksikössä. On olemassa yritysjohtajia, jotka kuuluvat koulukuntaan, jonka mukaan yrityksellä ei saa olla alastrategioita, vaan pitää olla yksi strategia. On hyvin tavallista, että on erikseen markkinastrategia, myyntistrategia, it-strategia, henkilöstöstrategia jne. Niiden huono puoli on se, että ne voivat dilutoida päästrategiaa.

On suurempi riski, että muut strategiat lähtevät harottamaan eri suuntiin. Sen takia kuulun itsekin siihen koulukuntaan, jonka mukaan yrityksellä on vain yksi strategia. Muille strategioille tehdään vastineita fokusalueiden tavoitteiden muodossa. 

Katsokaamme siis tarkemmin tapaa, jolla saadaan mahtava vastine aikaiseksi.

Asiakkaiden strategiset avainkysymykset

Lähdetään asiakaslähtöisesti, asiakkaan silmälasit päässämme! Mitkä ovat ne keskeiset ydinkysymykset, joita asiakkaat kysyvät meiltä? Ne ovat jotakuinkin tällaisia:

Työn määritelmä on, että ratkaistaan toisten ihmisten ongelmia. Siitä saa korvauksena palkkion! Näytän nyt tämän idean logiikan.

Top down + bottom-up

Jutun pointti on se, että tehdään sekä top-down, että bottom-up. Jos laitatte asiakkaan silmälasit päähän, niin mikä on se Ultimate One Customer Core Question, johon asiakas tarvitsee apuanne? Tätä selvitetään yhdessä yksikön avainhenkilöiden kanssa. Ykköskysymys puretaan kolmeen avainkysymykseen. 

Mihin haasteeseen asiakkaat meitä tarvitsevat. Kiteytä tuo kolmeen avainkysymykseen!

Nämä kun selvität yksikkösi porukan kanssa, niin saatte väkisinkin ylätason näkemyksen ajatteluun.

Jokaisen kysymyksen kohdalla vastaukset jaetaan kahteen laatikkoon. Mikä on markkinan strateginen rationaali, eli MIKSI tämä kysymys on tärkeä asiakkaalle? Saman sivun toiseen laatikkoon kirjoitetaan MIKÄ on vastineenne tähän kysymykseen. Kumpaankin laatikkoon laitetaan n. 7-10 bullettia. Kukin kysymys saa oman sivunsa. 

Jokaiselle kolmelle avainkysymykselle järjestetään erikseen oma workshop, tehokkaasti tehtynä nuo saadaan aikaiseksi alle kahdessa tunnissa. Näillä kolmella lyhyellä kokouksella saadaan hyvin nopeasti läpikäytyä koko asia. Viimeisessä kokouksessa kiteytetään vastineemme konkreettisiksi fokusalueiksi, ja niiden alle kerätään tekemisen tavoitteet. 

Ylätason näkymä yksikön työhön

Yllä olevan kuvan sininen viiva on hyvin tärkeä. Sen vasemmalla puolella olevat asiat ovat helikopterinäkymä prosessiin. Aloitin eilisen kokouksen juuri sanomalla, että “Nyt vien teidät virkistävälle helikopterilennolle!”. Tällä helikopterilennolla nähdään ylätason näkymä yksikön työhön.

Olen maininnut mottoni, joka on: “Pää pilvissä, mutta todella pitkät jalat”. 

Jos pilvistä katsotaan toimintaa, se näyttää erilaiselta, jos vain katsotaan asioita ruohonjuuritasolta. Ruohonjuuri-perspektiivi on hyvin tärkeä, se pitää olla myös! Se on kuitenkin valtaosa kaikkea työtä. Mutta, kysymys kuuluu: Jos tehdään tämä helikopterimatka ja satsataan siihen nämä muutamat tunnit, tulisiko erinäköisiä tavoitteita, kuin vain alhaalta-ylös menemällä? Vastaukseni on: TIETENKIN TULEE!

Eritasoisia tavoitteita

On olemassa yleensäkin eritasoisia tavoitteita. On vuositavoitteet – kirjat pitää sulke vuosittain. Sitten olen paljon puhunut siitä, että yksiköillä ja yrityksillä tulee olla myös kvartaalitavoitteita, koska vuositavoitteet ovat muuten liian ylätason asioita. Kvartaalitavoitteet saa paljon helpommin tekemistä.

Se, mitä tässä harjoituksessa tehdään, on tuo pitkä sininen kaari, strateginen vastine. Tottakai tämä eilisen keissin talousyksikkö on toteuttanut tätä kaarta jo kauan. Nyt se vain tehdään näkyväksi! He ovat toteuttaneet strategisia responsseja, mutta eivät välttämättä ole kirjanneet niitä. Kun ne kirjataan, homma alkaa näyttää erilaiselta!

Fasilitoinnin kultajyvä

Kerron vielä yhden ylpeyden aiheen, joka on myös fasilitoinnin kultajyvä. Kun istumme kokouksessa, esimerkiksi nettikokouksessa, katsomme yhteistä kuvaa näytöllä. Jokaiselle avainkysymykselle on laadittu yksi sivu, jonne kirjoitetaan bulletteja kahden laatikon sisään. Ensimmäiseen laatikkoon kirjataan asioita MIKSI asiakkaat haluavat tätä asiaa. Mikä on se markkinaimu? Toiseen laatikkoon MIKÄ on meidän vastine tarpeeseen. 

Fasilitoinnin kultajyvä on se, että kun muut puhuvat, sinä muotoilet valmista tekstiä heidän edessään. Tämä on asia, jota saa kyllä harjoitella, itse olen tätä harjoitellut vuosia. Se on itseasiassa todella haastavaa, mutta kun sen osaa, ihmiset vapautuvat ajattelemaan vapaasti. He näkevät koko ajan yhteenvedon keskustelusta ja se johtaa iterointiin ja parempaan lopputulokseen. 

Tämä on itseasiassa strategiakonsultin ammattitaidon yksi kliimaksi. Vaikka kokouksen kieli olisi suomi, taululle kirjoitetaan yhteenvedot corporate kielellä, eli englanniksi. Ajatusten kiteyttäminen ja simultaaninen editointi vaatii kyllä taitoa. Mutta kun kokous loppuu, koko homma on pulkassa! Se vaikuttaa siihen, että ajattelun laatu paranee. Tällaisessa asiantuntijatyössä suoritusero heikomman ja paremman asiantuntijan välillä voi olla yhdestä tuhanteen! Kun lapiolla kaivat, ero voi olla jopa tuplasti enemmän. 

Tarina: Kummalta tilaat jousikvartetin, Mozartilta vai Möttöseltä? Mikä on suoritusero? Tietenkin Möttönen on parempi, koska Mozart on kuollut! 

Fasilitoinnin kultajyvä on siis se, että keskustelu koko ajan näkyy taululla. Kutsu minut paikalle, niin näet millaista se on käytännössä!

Helikopterinäkymä

Palataan vielä helikopterinäkymään. Jos siis käytetään helikopterinäkymää, ja investoidaan siihen muutama tunti, ovatko ne tavoitteet parempia ja erilaisia, kuin jos mentäisiin vain arjen “kädet savessa”-flowlla? TIETENKIN.

Niin kävi tässäkin prosessissa. Ihmiset olivat todella onnellisia, se oli heistä virkistävää, kun olivat ylätasolla, eikä koko ajan operatiivisessa arjessa. Tämä on hyvin innostavaa!

Mitä porukka sanoi?

Tässä muutama kommentti eilisestä kokouksesta:

“Todella tehokas tapa koostaa ja käsitellä melko suuria kokonaisuuksia.”

“Great linkage through iterative structured way of working together.”

“Kirkasti tavoitteita hyvin, tykkäsin prosessista. Saatiin hyviä ylätason tavoitteita, joihin hyvä linkittää alempien tasojen actioneita.”

Hyvää keskustelua josta päästiin myös ihan konkreettiseen alemman tason tekemiseen kiinni”

“Erittäin hyvää keskustelua, jonka Markus tiivisti tehokkaasti. Konkreettisten toimenpiteiden osalta painottaisin vielä perusprosessien kehittämistä. Siinä riittää paljon työtä.”

“Hyvä fokus asioihin ja tarpeisiin.”

“Great discussion followed by conclusions. We need to keep this alive and updated.”

Sanon johtoryhmäläisille aina, että väsyn kommenttiin: “Hyvää keskustelua”. Keskustelu on tärkeää, mutta johtopäätös on todella tärkeä ja se usein puuttuu keskusteluista. 

Final Check

Kun olet saanut asiakkaiden strategiset avainkysymykset ja vastineet niille ja  markkinatarpeille, tarvitsee tehdä final check.

Tämän pointti on, että katsotaan että ollaan yrityksen strategian sisällä, eli sektorin laitojen sisäpuolella. Sininen nuoli on vastine!

Lue myös:

Kategoriat
Korjaava suunnitelma - Strategian luonti

Strategiset tavoitteet tekemisiksi: näin kurot umpeen gäpin strategian ja arjen välillä

Tänään minulla on innostava aihe kerrottavaksi! Puhun siitä, miten strategiset tavoitteet saadaan tekemisiksi. Strateginen tavoite on aina ylätason ajatus. Miten ylätason ajatus saadaan konkreettisiksi tekemisiksi?

Strategian tavoitteet ovat ylätavoitteita ja syntyy helposti gäppi konkretiaan

Strategia: Ylätason tavoitteita 

Strategiahan on helikopteriajattelua. Pitää olla pää pilvissä, mutta pitkät jalat – tämä on mottoni. Kun koko strateginen ajattelu on kiteytetty yhdelle strategiasivulle, eli Strategy 1Pagerille, strategiaa pitää alkaa toteuttaa tavoitteiden kautta. Nämä tavoitteet ovat aina ylätason tavoitteita. Tekeminen on taas ruohonjuuritasolla. Näiden väliin syntyy kuitenkin hyvin helposti gäppi. Miten gäppi kurotaan kiinni, niin että strategiasta tulisi konkreettinen ja se toteutuu nopeammin? Se olisi todella arvokasta tietää.

Osatavoitteilla konkretisointi 

Kun strateginen tavoite puretaan osatavoitteiksi, se saadaan konkretisoitua. Siksi tarvitsemme osatavoitteita, koska ne purkautuvat tekemisiksi.
Osatavoitteet konkretisoidaan tekemisillä.

Siis, kuvan himmeli tarvitaan, jotta strategia voidaan toteuttaa. Se on niin yksinkertainen ajatus, mutta silti tämä työ jää helposti tekemättä. 

Ihmiset, jotka toteuttavat tekemisiä ovat joskus malttamattomia, he haluavat heti konkretiaa. Ei saa mennä liian nopeasti! Ensin pitää kirkastaa ylätason ongelma, ja vasta sitten purkaa se osatavoitteiksi ja konkretiaan. Sanon ihmisille aina, että nyt täytyy alkaa katsoa firmaa toimitusjohtajan näkökulmasta. Ylätasolla täytyy malttaa hetki, niin että se saadaan kirkkaaksi. Näin syntyy parempia tavoitteita ja parempaa tekemistä!

Koko idea on löytää menestyksekkäämpää tekemistä!

Vastuut 

Tietenkin tarvitaan vastuita. Firmat osaavat kyllä usein jakaa vastuuta, mutta voi olla että vastuuhenkilöt voidaan löytää nopeammin, jos strategia on selvästi jaettu osatavoitteiksi. Siinä välissä on usein aika paljon hässäkkää ja aikaa kuluu.
Vastuut annetaan kullekin tavoitteelle

Kaikkein kauheintahan on, jos linkki katkeaa ja  strategia jää vain PowerPoint-nipuksi, jota katsotaan vuoden kuluttua. Tarvitaan läpinäkyvyyttä ja konkreettinen tapa seurata näitä ihmisiä.

Resursointi 

Firmassa on aina keskeisiä avainhenkilöitä, jotka aina siirretään kaikkiin projekteihin. Jos näin tapahtuu, eihän kukaan ehdi tehdä mitään. Strategia ei konkretisoidu ja toteudu!
Resursoidaan osatavoitteiden toteutus

Tiimihenkilöt, jotka alkavat toteuttaa ja suunnittelemaan tavoitteita, ylikuormittuvat hyvin helposti. Täytyy tehdä resursointikartta, josta näkee suoraan kuinka monessa paikassa tietty yksilö yhtä aikaa on. Hän ei saa olla liian monessa mukana, vain yhdessä tai kahdessa osatavoitteessa. Jos ihmisellä on neljä projektia, ei ole kovin hyvä juttu, toteutus viivästyy!

Tiekartta 

Millä tavalla päästään strategian ylätavoitteisiin? Luodaan tiekartta priorisoimalla osatavoitteita: Mitä kannattaa tehdä ensiksi, ja mitä sen jälkeen?
Tiekartta kertoo mitä tehdään ensin mitä sitten.

Tällä tavalla kun luodaan tiekartta, lopputulos on se, että todella toteutamme SUURTA TEHTÄVÄÄMME. Kaikki ovat hyvin iloisia!

Tiekartta sprinteissä

Sprintti on kalenteriaika, viikko tai kaksi. Kun tiekartta ja tavoitteet toteutetaan sprinteissä, sprintin alussa katselmoidaan millainen työpino on: Mitä ollaan saatu valmiiksi edellisessä sprintissä, ja mitä tekemisiä valitaan seuraavalle sprintille?
Tiekartta toteutetaan sprinteillä. Työpinosta otetaan seuraavat tehtävät.

Kuvassa siniset kansiot ovat osatavoitteita ja harmaat ovat tekemisiä. Kun tekemisiä valitaan vain seuraavalle viikolle tai kahdelle, ihmiset tietävät aika hyvin oman kuormitustilanteensa ja paljonko he pystyvät tekemään. Silloin he valitsevat realistisemman määrän tekemisiä. Lisäksi kaikki ovat sonnellisempia, kun ei enää tarvitse stressata koko työpinoa. Ei tarvitse kantaa koko pinkkaa olkapäillään, tämänhetkisten tavoitteiden toteuttaminen riittää!

Sprintissä syntyy aikapaine! Ihmiset tietävät, että heiltä kysytään kahden viikon kuluttua saivatko he tehtävän valmiiksi. Tämä johtaa siihen, että ihmiset näkevät vaivaa, jotta tehtävät valmistuisivat. He keskittyvät tehtävän ytimeen sen sijaan, että rakentaisivat sen ympärille ylimääräistä. 

Sprinttityöskentelyssä projektit konvergoituvat, keskittyvät ytimeen. Perinteisessä projektiajattelussa aikataulu helposti viivästyy, kun matkalla projektikokouksissa keksitään lisää hienoja juttua. Kun projektin tavoiteaikataulu ei jousta, ihmiset priorisoivat ja keskittyvät tehtävän ytimeen.

Strategiataulu

Tämän koko projektin johtamiseen tarvitaan strategiataulu.
Strategiataululla näkyy tavoitteet ja tekemiset liikennevaloin

Olen huomannut, että suuremmissa firmoissa tarvitaan kahden tasoisia tauluja. Yksi on johtoryhmän taulu, josta löytyvät suuret valinnat ja tavoitteet, ja miten niissä edetään. Toiseen tauluun laitetaan isompien tavoitteiden purkamisen tulos, eli osatavoitteet ja niihin liittyvät tekemiset. Kun taulujen avulla tavoitteita ja tekemisiä katselmoidaan viikottain, silloin strategia toteutuu nopeasti! 

Strategia toteutus

Loppujen lopuksi logiikka on aika yksinkertainen. Magiikka tulee siitä, millä tavalla käytännössä tämän toteutat, miten rakennat struktuurin tarvittaviin välineisiin ja kokousagendoihin.
Stategian toteutuu näin tehokkaasti ja kaikki ovat innostuneita

Kun strategian implementointeja on tehnyt paljon, niin jokainen projekti on opettanut tapoja miten työ tehdään vielä tehokkaammin näkyväksi. Silloin ihmiset osaavat tehdä parempaa priorisointia ja menestys seuraa. Soita niin jutellaan (Markus: 050 67030).

Lue myös:

Kategoriat
Korjaava suunnitelma - Strategian luonti

Robusti strategian toteutus: kuusi avainasiaa, jotka pitää olla kunnossa

Olen äärimmäisen innostunut tämän päivän aiheesta! Tänään aiheena on strategian toteutus – nimittäin robusti toteutus! Olemme kollegojeni kanssa keränneet yhteen kokemukset monelta hyvistä strategian implementoinneista. Nyt olen tehnyt tästä kiteytetyn esityksen.

Kuusi avainasiaa pitää olla kunnossa, jos ja kun haluaa, että strategia toteutuu robustisti!

Hyvä strategia – heikko implementointi

Kun olemme tehneet strategiaprosessin, olemme usein hyvin tyytyväisiä hyvästä lopputuloksesta. Mutta miksi usein käy niin, että strategia ei lähdekään lentoon? Syy on usein heikko implementointi. Strategia voi olla vaikka kuinka hyvä, mutta se ei riitä! Tietysti on myös mahdollista, että strategia on oikeasti heikko. Joka tapauksessa, hyvä strategia vaatii hyvän implementoinnin.

Monessa organisaatiossa ajatellaan, että meidän on osattava implementointi. Voin kertoa näin satoja strategiaprosesseja läpikäyneenä, että hyvä implementointi on taidelaji! Sitä voi tehdä paremmin tai vähemmän hyvin.

Mennään läpi robustin implementoinnin elementit.

Robusti implementointi

1. Tarvitset hyvän kokousstruktuurin, jossa säännöllisesti seuraat implementointia. 
2. Tavoitteet täytyy vastuuttaa, resursoida ja priorisoida. 
3. Ihmiset täytyy saada mukaan, eli osallistaa tavoitteiden implementointiin ja osatavoitteiden suunnitteluun.
4. Jokainen tavoite pitää purkaa tekemisiksi ja laittaa nämä työpinoon, josta ketterästi otetaan muutama asia työn alle seuraavaa sprinttiä varten. Sprintti on kalenteriaika, esimerkiksi viikko.
5. Johtamiseen tarvitaan hyvät työvälineet, ja luultavasti myös uusi parempi työväline. Tätä ei pyöritetä Excelillä eikä PowerPointilla, koska se ei vaan ole tehokasta. Tämä tehdään paremmilla työvälineillä, ja ne eivät maksa paljon!
6. Tarvitset myös investoinnin, jotta robusti implementointi toteutuu. Pitää satsata jos haluaa voittaa.

Jos yksikin näistä kuudesta pointista falskaa, strategian toteutus EI ONNISTU!

Katsotaan jokaista pointtia nyt yksitellen.

1. Viritetty kokousstruktuuri

Useimmilla on taustalla hierarkkinen organisaatio. Sillä on paljon hyviä puolia. Nykyään kannattaa kompensoida sen heikkouksia ketterillä tiimeillä. Tarvitsemme säännölliset kokoukset implementointiin: Johtoryhmän kokouksia, alajohtoryhmien kokouksia jne. 

Kokouksen agendalla pitää säännöllisesti olla strategian implementointi. Näin voit seurata tavoitteiden toteutumista. Kun huomataan, että suunnitelma on valmistunut, otetaan seuraava suunnitelma tilalle tai parannetaan edellistä. Ajatus siitä, että mikään suunnitelma ei ole kiveen hakattu, on erittäin tärkeää, siitä syntyy ketteryys!

Johtamiskokousten johtopäätökset pitää jakaa ihmisille. Nykyään muistiinpanot voivat raportoitua automaattisesti. Johtoryhmän asioiden jakaminen on kyllä monessa kulttuurissa aikamoinen shokki. Siinä piilee suuri mahdollisuus robustiin implementointiin. Jos tehdään dokumentaatiota, niin avataan se muille ja kerrotaan siitä myös verbaalisesti. Tätä voi tehdä Microsoft Teamsissä todella tehokkaasti.

Strategiaa tulee katselmoida ja päivittää kvartaaleittain. Ei tietenkään uusita strategiaa koko ajan, mutta kun toteutus etenee, tulee myös tarve reivata suunnitelmia. Markkina ja kilpailutilanne muuttuvat koko ajan.

Ajatus, että mennään vuosisuunnitelmasta kvartaaliin on todella voimakas!

2. Resursointi ja ajoitus

Strategiset tavoitteet pitää usein purkaa osatavoitteiksi, koska strategiset tavoitteet ovat ylä-tason tavoitteita. Osatavoitteille tarvitaan vastuuhenkilöt ja tiimit toteuttamaan niitä. Silloin joudutaan priorisoimaan. Voidaan tehdä Tiekartta, josta katsotaan mitä tehdään ensimmäisessä vaiheessa.
Tarvitaan myös kunnianhimoinen tavoiteaika, milloin tavoite pitää olla saavutettu. Deadline on kova juttu! Se antaa ihmisille vauhtia. 

“What would the world be like without the last minute?”

Työkuorma on kova haaste. Avainhenkilöiden pitäisi olla mukana kaikessa, ja kaikilla ihmisillä on kuitenkin jo kädet täynnä. Huonohan on se johtaja, joka ei täytä alaistensa päivää! Kun tulee uusia tavoitteita, mitä tehdään vanhoille? Joudutaan priorisoimaan ja vapauttamaan aikaa, jotta avainhenkilöiden työkuorma ei lähde hanskasta. Työkuorman tasaaminen on tärkeää. Sen takia työkuorma kannattaa visualisoida, jotta nähdään kuinka paljon työtä on kenelläkin. 

Jos tätä ei tehdä, mitään ei tule valmiiksi!

3. Innostus tekemiseen

Innostusta tarvitaan! Ihmiset pitää ottaa mukaan suunnitteluun. Me puhumme kovasti sen puolesta, että mahdollisimman monta otetaan mukaan jo strategian suunnittelussa. Kyllä he osaavat ymmärtää, vaikka ovat operatiivisia ihmisiä! Itse asiassa, mottonihan on: 

“Pää pilvissä, mutta tosi pitkät jalat!”

Kun ihmiset pääsevät katsomaan tätä asiaa pilvistä ns. helikopteri-perspektiivistä, niin johan alkaa ymmärrys nousemaan! Silloin motivaatio nousee.

Kun ihmiset mukaan myös osa-tavoitteiden suunnitteluun, syntyy omistajuutta, mielekkyyttä! Se energia kun vapautuu, se on todella rahanarvoista kamaa! 

Anna ihmisille vastuuta ja myös valtaa toteuttaa, ettei kaikkia päätöksiä tarvitse viedä yläkertaan. Päätös tehdään siellä, missä tieto on, lähellä asiakasrajapintaa.

Johtajalle on myös tärkeää nostaa kunnianhimoa, eli venyttää tavoitteita, osatavoitteita ja aikataulua. Jos laitetaan liian kovia tavoitteita, ihmiset demotivoituvat. Jos laitetaan liian löysät tavoitteet, ei synny kasvua. Delikaatti balanssi! Se on taitolaji. Johtaja, jolla ei ole kunnianhimoa, hänen organisaationsa ei menesty. Nosta kunnianhimoa! Kunnianhimo on vähän sama asia kuin kunto. Kunnon nostamista voi aina jatkaa. 

Lisää kunnianhimoa ja nopeutta aikatauluun!

4. Tavoitteiden suunnittelu

Rakenna työpinot kaikille tavoitteille, ja suunnittele ne viikossa tai max kahdessa viikossa! Suunnitelmat tehdään nopeasti, ja tässä ulkopuolinen resurssi on usein todella hyvä olla. Suunnitelmista tulee samanlaisia, ja ulkopuolinen henkilö pystyy haastamaan sitä suunnitelmaa paremmin. Saat paremmat suunnitelmat ja nopeasti! 

Tavoitteita pitää tietenkin priorisoida. Ketteryys tarkoittaa sitä, että tehdään viikoittaisia sprinttejä. Pitää olla selvä ja dokumentoitutyöpino. Sieltä valitaan tekemiset, jotka toteutetaan seuraavassa sprintissä. Sprintti ei ole koskaan myöhässä, koska se on kalenteriaika! Sprintin jälkeen pidetään kokous, jossa katsotaan mitä valmistui, ja mitä otetaan seuraavaksi työn alle. Jos jokin asia ei valmistunut, se laitetaan takaisin pinoon ja otetaan seuraavalle sprintille jatkokäsittelyyn. 

Tämä on sitä kuuluissaa ketterää johtamista ja tavoitteiden suunnittelua!

5. Johtamisen välineet

Jotta tämä koko strategian toteutus onnistuu robustisti, tarvitset johtamisen välineet! Sinun täytyy pystyä näkemään strategian implementointi visuaalisesti! Siihen pitää käyttää hyvää johtamisen välinettä, digitaulua. Itse suosimme tähän Trelloa, joka ei maksa mitään peruskäytössä. Jos haluaa ammattiversion, mikä tietysti kannattaa pidemmän päälle, maksaa myös hyvin vähän.

Käytä hyvää johtamisen välinettä. Idea tässä on se, että se on kaikille läpinäkyvää ja suunnitelmaa, eli digitaulua, voidaan editoida samanaikaisesti. Eihän kukaan Exceliä editoi samanaikaisesti. Siinä mielessä Excel on enempi yksilön väline. PowerPointtia on myös todella hidasta tehdä vaikkakin lopputulos on näyttävä. Mutta PowerPointtia ei porukalla editoida. Hienon PowerPointin tekemiseen menee ikuisuus. Elävän ohjaustaulun editointi on monta monta kertaa nopeampaa.

Nyt tulee se magiikka! Digitauluun täytyy laittaa viritetty seurannan struktuuri. Tässä laatuerot ovat suuret!

Olemme jo viisi vuotta käyttäneet apunamme digitaulua, ja kehittäneet struktuuria jatkuvasti. Se, että visualisoit seurannan struktuurin tälle taululle on äärimmäisen kova juttu. Jos tätä harjoittelee ammatikseen, niin kyllä keissit opettavat. Minulla itselläni on jo tehtynä tuhat taulua asiakkaidemme kanssa. Aina opin pieniä viilauksia! “The devil is in the details!”

Visualisoimme työn etenemisen liikennevaloilla. Emme vie ihmisiä kursseille, vaan opimme nämä systeemit aina tekemällä. Pienin askelein! Näin saamme välineen käyttöön todella nopeasti implementointia varten.

Tämä asia on kulmakivi!

6. Järjestä rahoitus

Viimeinen pointti on järjestää rahoitus implementoinnille. Hyvin usein on niin, että jos ulkopuolinen ostetaan fasilitoimaan strategiaa, johdon ajatus on päästä hänestä eroon mahdollisimman nopeasti. Ottakaa se ulkopuolinen vielä mukaan fasilitoimaan! Muutos tarvitsee investoinnin. Saat niin paljon enemmän irti nopeammin! Takaisinmaksuaika on ihailtavan lyhyt, kun se tulee sekä lisätuloista että kustannustehokkuudesta.

Toteutusta pitää siksi priorisoida budjetissa. Alussahan rahaa implementointiin ei välttämättä ole edes ymmärretty budjetoida, koska budjetti on tehty aikaisemmin. Mielestäni toimitusjohtajan kannattaa ottaa vastuu kokonaisuudesta, eikä lähteä ripottelemaan rahaa yksiköille. Sillä saa valtavan määrän pikkupäätöksiä, ja se hidastaa prosessia hirmuisesti. Ensimmäisenä vuonna otetaan investointi kokonaisuudesta. Kyse ei ole hirveän suurista rahoista suhteessa hyötyyn. 

Siinä olivat kaikki pointit!

Ota siis käyttöön kaikki kuusi avainasiaa! Älä unohda yhtäkään. Olen tästä aidosti innostunut, tällä tavalla peli voitetaan ja strategian toteutus saadaan käyntiin! Kova juttu.

Lue myös:

Kategoriat
Ketteryys markkinassa

Digital sales for dummies: näin kuumat liidit syntyvät ja kypsyvät kaupoiksi

Tänään on jännittävä päivä, nimittäin nyt launchaan suurelle yleisölle uuden esitykseni: Digital Sales for Dummies, joka on yksinkertaistus aloittelijoille. Digitaalinen markkinointi on siis aiheena tänään! 

Olen nyt yli 10 vuotta laittanut hirveästi energiaa ja aikaa ymmärtääkseni, mitä tämä digitaalisuus tarkoittaa kommunikaatiossa, markkinoinnissa ja myynnissä. Lisäksi olen satsannut siihen ihan hirveän määrän rahaa, toki siitä on vähän tullut takaisinkin. Olen käynyt useasti Yhdysvalloissa ja Lontoossa ja löytänyt sieltä maailman parhaimmat hemmot, jotka ovat aivan kärjessä näissä asioissa, heitä olen lähtenyt seuraamaan. 

Minulla on ollut suuri kunnianhimo saada aikaiseksi tämä teksti, ja nyt saat kuulla, mikä on digitaalisen myynnin pointti. Minä väitän, että digitaalinen markkinointi ja myynti on yhtä kova juttu kuin puhelimen keksiminen. Sehän on ollut olemassa jo kauan, mutta harva oikeasti ymmärsi puhelimen voiman aluksi. Nyt lähdetään katsomaan mitä digitaalinen markkinointi on.

Kuumia liidejä

Pointti numero yksi on se, että on tullut tällainen asia kuin digitaalinen myynti. Kaikki haluavat kuumia liidejä B2B markkinointia. No mistäs niitä liidejä tulee?

Tietenkin markkinoinnista. Markkinoinnin tehtävä on tuoda kuumia liidejä myynnille ja sitten myynnin tehtävä on tehdä kaupat.

Kun liidi tulee, vanhassa maailmassa se voi olla esimerkiksi messut ja sieltä saa käyntikortin. Entäs jos se liidi ei olekaan kuuma, vaan se on vain haalea? Ehkä se on kylmäkin. Minulla on kuitenkin nyt käyntikortti, niin mitäs sitten?

Kypsyttely

Nyt tulee tämä kysymys: Voinko minä jollain tavalla kypsytellä, englanniksi nurturing, sitä asiakasta skaalautuvasti? Ajatella, jos voisin kypsytellä isoa joukkoa asiakkaita, siis ihan hirveän isoa joukkoa asiakkaita, jopa tuhansia! Olisihan se aika kova juttu.

Tästä on kysymys digitaalisessa myynnissä: Me voimme viikottain kypsytellä tuhansia ihmisiä!!
Tuhansille ei voi juosta fyysisesti, eikä soittaa puhelimellakaan.

Asiakkaan kypsyttely

Tässä on peruskuva, joka mielestäni on tämän kirjoituksen pääpointti, eli tuleeko markkinoinnilta liidejä? Nykyään markkinointiyksikkö on kyllä alkanut tekemään digitaalista markkinointia paljon, mutta hyvin usein markkinointi mittaa onnistumisensa klikeissä. 

Linkedin esimerkiksi mittaa klikkejä, mutta riittääkö se? Ei riitä, tarvitaan nimi! 

Kyllä myyntikin soittaa asiakkailleen, jotta saisi tapaamisen, eli myyntikokouksen. Kokouksessa kaveri kertoo kovaa tarinaa käyttäen kaiken maailman PowerPointteja, ja lopulta asiakas toteaa “Tosi mielenkiintoista, mutta ei nyt. Meillä on niin paljon tekeillä”. 

Kuulostaako tutulta? Mitä sitten tapahtuu? Sitten tulee pitkä odotus ja 3-6 kuukautta myöhemmin me tapaamme taas tämän henkilön. Mitäs hän sitten sanoo?

“Tosi mielenkiintoista, mutta nyt meillä tuli vähän muita juttuja taas”. 

Tällainen kuvio jatkuu vaikka kuinka kauan. No, mitä me teemme tässä välissä? Valtaosa ihmisistä odottaa aggressiivisesti käsi täristen puhelimella, että asiakas soittaisi tai lähettäisi sähköpostia.

Anna henkilökohtaista tietämystä

Entäs, jos me lähettäisimmekin hänelle viestejä? Kun kerran saimme hänen käyntikorttinsa, niin meillä on oikeus lähettää hänelle viestejä ja sähköposteja. Viestit voivat olla ihan myyjien tekemiä, tai asiantuntijan, joka oli mukana kokouksessa. Annetaan henkilökohtaista tietämystä (personal professional knowledge), eli kerrotaan hänelle joitakin parhaimpia käytäntöjämme ilmaiseksi – esimerkiksi kokemuksia ja keissejä. 

Voi tietenkin lähettää myös tekstiviestejä, esimerkiksi markkinatilanne raportteja. Viestin sisällön pitää olla omasta mielestä niin oleellista tietoa, että asiakas ei välttämättä tule sitä itse ajatelleeksi. Yrityksellä on aina paljon kokemusta omalta alaltaan, ja niin syvää osaamista ei tietenkään asiakkaalla ole. Eli kypsytellään asiakasta tiedolla ja annetaan ymmärrystä, eikä olla kateellisia siitä! Tätä kutsutaan digitaaliseksi myynniksi. 

Toinen vaihtoehto on se, että saamme markkinoinnilta vain sähköpostiosoitteen ilman, että me edes tapaamme tätä henkilöä. Me voimme tällä digitaalisella myynnillä kuitenkin alkaa kypsyttelemään sitä asiakasta ja nimenomaan henkilökohtaisesti, aivan kuten tässä nyt kerron sinulle tästä. 

Tätä kirjoittaessani olen meidän maalla Porvoon saaristossa, tulimme tänne juuri vaimoni kanssa ja täältä etäkonttorista käsin teen töitä koko ajan. – Esimerkiksi tällaista vähän henkilökohtaisempaa tekstiä sinne mukaan. 

Tämä sähköpostiosoite on niin jännä. Jos olisin toimitusjohtajana isossa yrityksessä tai kymmenien ihmisten yrityksessä, antaisin markkinoille yhden keskeisen mittarin: 

“Kuinka monta uutta sähköpostiosoitetta olet saanut tämän kuun aikana?” 

Klikit ovat vain välietappi. Klikin kulminaatio on sähköpostiosoite. Saitko sähköpostiosoitteen vai etkö? Heti kun meillä on tämä osoite, niin voimme käynnistää oman viestisarjan automaattisesti, jolloin se on skaalautuva. 

Digitaalinen markkinointi on samanlainen asia, kun puhelimen tuleminen. Ennen puhelinta meillä toki osattiin myydä, menimme asiakkaan luo koputtamaan ovea ja tapasimme hänet. Toki lähetettiin kirjeitä ja laitettiin mainoksia lehtiin, mutta sitten tuli lisäksi puhelin. Oliko myyjä puhelimen kanssa tehokkaampi kuin se kaveri, joka vain juoksi ympäriinsä? Tietenkin, koska hän ehti soittamaan paljon useammalle. Nyt on tullut uusi puhelin, sen nimi on digitaalinen markkinointi Sillä tavoittaa ihan valtavan määrän kontakteja, tuhat kertaa enemmän kuin puhelimella aikaisemmin.

Henkilökohtainen suhde asiakkaaseen

Ensinnäkin: voin luoda henkilökohtaisen ammatillisen suhteen asiakkaaseen. Kun kirjoitan sinulle tätä, niin minun pitää puhua sinulle yksilönä. En ole puhumassa suurelle auditoriolle tällä hetkellä, vaan puhun yksilönä sinulle ja kerron sinulle parhaita temppujani. Näin välillemme alkaa syntymään suhde. Videolla tämä on vieläkin elävämpää. 

Alat oppimaan tuntemaan minua, ja se on tietenkin arvokasta. Silloin asiakas voi ajatella: 

“Hei, tuo kaveri osaa paljon ja kertoo minulle tosi hyödyllistä tavaraa ilmaiseksi. Itse asiassa alan seuraamaan tätä kaveria, koska hän vaikuttaa mukavalta.” 

Minulla itselläni on monta, joista tykkään ja seuraan heitä varsin tiiviisti. En tietenkään koko ajan jaksa lukea vastaanottamiani viestejä, mutta aika usein katson niitä. 

Vuonna 2007 tapasin Chris Cardellin Lontoossa ja siitä lähtien olen seurannut häntä. Hän lähettää viisi viestiä viikossa, joita en aina jaksa lukea. Tiedän kuitenkin, että se kaveri antoi minulle alussa niin paljon ilmaiseksi, että olin ihan hämmästynyt enkä ymmärtänyt miten se oli kannattavaa bisneksen kannalta. Tämä on se juju. Ihminen aistii, että kaveri haluaa auttaa ihan aidosti, eikä halua vain myydä. 

Kyllähän on aina joku, joka tarvitsee apua ja ostaa. Mutta onhan se hienoa, jos pystyy auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään vaikka toteuttaisivat idean ihan omin päin. Se on se suuri missio. Tottakai, rahavirtaakin täytyy liikkua. Aina joku tarvitsee apua ihan konkreettisesti, mutta jos joku voi tällä esityksellä ja muullakin tavalla parantaa omaa bisnestään, niin sehän on vain todella hienoa. 

Eikä tarvitse pelätä kilpailijoita, koska he voivat kopioida, mutta heillä on kumminkin omat uskomukset, omat viitekehyksensä ja omat tavat toimia. Ei se niin helppoa ole kopioida, ja jos joku kopioi, niin olen jo nurkan takana seuraavalla viikolla kehittämässä uutta.

Automatisoi

Nyt tulee tämä hienous, eli skaalautuvuus. Voin nauhoittaa esimerkiksi yhden liven tai videon, jonka laitan sähköpostiin ja pystyn lähettämään sen kaikille listalla oleville. Teen sen kerran ja sitten voin laittaa koneen automaattisesti lähettämään sen saman videon kaikille uusille kontakteille, ilman että minun tarvitsee tehdä yhtään mitään. Se on aika mainio juttu.

Digitaalinen markkinointi mahdollistaa sen, että voin lämmitellä omalla antamisellani tuhansia ihmisiä viikottain. Itse lähetän tällä hetkellä viidelle tuhannelle toimitusjohtajalle tai johtoryhmäläiselle yhden minuutin videon joka viikko. Yhden minuutin pituinen video on vaikea tehdä, koska siinä ei saa olla yhtäkään ylimääräistä sanaa. Pystyn ihan helposti puhumaan 20 minuuttia ja kolme-neljä minuuttiakin menee helposti, mutta yksi minuutti on haastava. Siinä joudun puntaroimaan jokaisen sanan, jotta saan järkevän substanssin sisällytettyä. 

Tämän kaiken voin kuitenkin kerralla tehdä tuhansille. Digitaalinen markkinointi mahdollistaa sen. Asiakkaani myyjä Jani oli Linkedinistä löytänyt 3500 kontaktia, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita yrityksen tarjoomasta. Hän tavannut paljon asiakkaita itse ja arvioi heitä oli 200. Mitä hän tekee niille kolmelle tuhannelle kolmellesadalle? Odottaako hän aggressiivisesti, että joku soittaisi? Sitten hän tajusi, että hän voi lähestyä heitä digitaalisesti ja ihan henkilökohtaisesti. Eihän hänellä millään olisi aikaa soittaa jokaiselle kolmelle tuhannelle ja tavata. Hän voi kypsytellä heitä ja sitten kun aika on oikea ja asiakas tajuaa tarvitsevansa apua, niin silloin Jani voi saada soiton tai sähköpostin asiakkaalta – vaikka ei olisi koskaan tavannut häntä. Jani on jo tuttu asiakkaalle.

Dokumentoi tekemiset

Opin uuden asian äskettäin gurultani: 

“Älä luo uutta sisältöä, vaan dokumentoi se mitä teit.” 

Eli sisältöä tarvitse keksiä! Sen kun vain kerrot mitä olet oppinut. Siksi yritän herkistää itseni tällaisille ahaa-elämyksille. Koska minulle tulee viikon aikana sellainen fiilis, että “tämä oli muuten aika jännä juttu, nyt opin jotakin”. Siitä mitä olen kokenut ja oppinut teen videon seuraavan viikon aikana, jonka lähetän aina torstaina menemään. 

Nyt tätä on tullut tehtyä jo niin kauan, että yhtäkkiä minulla on kolmensadan videon arkisto! Tällaisen yhden minuutin videon tuottaminen ei enää kestä kauan. Minulla oli aikaisemmin aika paljon miettimistä siinä, miten teen ne arjessa ja mitä tekniikkaa ja valoja tarvitsen.

Sinulle vinkki: juttele jonkun kanssa, joka on homman keksinyt ja osaa neuvoa. Silloin asiat hoituvat ihan helposti. Lisäksi parasta on se, että videon tekeminen ei maksa mitään!

Digitaalinen myynti: Tavoitteena kokous

Koko tämän digitaalisen B2B myynnin tavoite on KOKOUS. Ei se, että kauppa syntyisi netissä. Nämä kaupat ovat usein isoja. Kukaan ei tilaa netistä suurilla rahasummilla, he pyytävät kokoukseen. Sitten alkaa perinteinen fyysinen tarjous- ja neuvotteluprosessi. B2C puolella tavoite on se, että syntyy osto. Samat periaatteet kuin B2Bssä pätevät kyllä, mutta kloussaaminen on erilaista netissä. 

Liikenne

Nyt vielä tästä liikenteestä: Kaikki haluaisivat liikennettä sivuilleen. He haluavat sen sähköpostiosoitteen. Halutaan liikennettä ja se voi tapahtua joko hitaasti tai nopeasti. Liikenteen ostaminen on nopeampaa. Toisin sanoen mainostamme sivujamme isolle joukolle Facebookissa tai Linkedinissä. Saamme ihmiset klikkaamaan ja lataamaan ”magneettimme”. Sen hinta on sähköpostiosoite. Ostetun liikenteen ominaisuus on, että se hiipuu, eli ihmiset lopettavat seuraamisen, vaikka he kerran klikkasivatkin. 

Taas ne, jotka löytävät meidät itse nettisivujen ja Googlen kautta, heiltä tulevan liikenteen omistamme sen takia, että meillä on heidän sähköpostiosoitteensa. Vaikka Facebook, Linkedin ja kaikki loppuisivat, niin meillä on sähköposti. Facebook ja Linkedin pystyvät tunnistamaan, ketkä ovat heidän sivuillaan käyneet. Silloin me voimme ostaa mainoksia, jotka julkaistaan juuri näille ihmisille. Mutta me emme silloin kuitenkaan saa heidän sähköpostiosoitettaan. Emme omista liikennettä. 

Kuvan sininen viiva on pitkässä juoksussa arvokkaampi, mutta molempia liikennemuotoja kannattaa käyttää aluksi.

Relevanttius

Moni luulee sähköpostin olevan häviämässä ja on sitä mieltä, että niitä tulee liikaa eikä niitä jakseta lukea. Niin, kukaan ei lue viestiä, joka ei ole heille relevantti! Sanon kuitenkin, että vastaanottaja lukee viestin ihan taatusti, jos se on heille tosi relevantti. 

On oltava joku magneetti, porkkana, minkä he haluavat itselleen, se voi olla esimerkiksi e-kirja tai videosarja. Nettisivuille laitetaan “CTA-nappi” eli “Call to Action” -nappi, jossa lukee esimerkiksi “Tilaa tämä asia” tai “Lataa tästä”. Maksu on se sähköpostiosoite. 

On jännää, kun kysyin yritysjohdolta montako sähköpostiosoitetta heillä on tietokannassaan… He eivät tiedä! Tämä mielestäni kertoo sen, ettei vielä olla oivallettu, että uusi puhelin on keksitty, koska muuten he tietäisivät sen tarkan määrän. Minulla oli tänä aamuna 7416 osoitetta, joista osa on ulkomailla, ja 5000 Suomessa. Näen ne luvut suoraan tiedoissani, ja tarkistan niitä usein, päivittäin tai viikoittain.

The Lista

Nyt tulee tärkeä pointti: Sähköpostiosoitteet muodostavat listani. Minulla on monta, monta osoitetta listallani ja ne ovat yhdessä valtava assetti, eli pääoma meidän yrityksellemme. Lista on tärkeä, koska siellä on sekä nykyisiä asiakkaita että prospektiivisia asiakkaita. Jos meillä on laadukas lista, niin se nostaa meidän yrityksemme arvoa, eli valuaatiota. Lista on siis täysin keskeinen asia: Sinun kannattaa kerätä meiliosoitteita ja vielä niin, että ihminen haluaa antaa sen. Sitten kasvatat listaa systemaattisesti. Tämä on syy, miksi laittaisin markkinoinnin keskeiseksi mittariksi, KPI:ksi, uusien sähköpostiosoitteiden lukumäärän. 

Tietenkin listalta poistuu ihmisiä sitten, kun he eivät enää halua seurata – ja se on ihan okei. Mitä enemmän poistuu, sen parempi. Silloin listamme laatu nousee, koska me emme halua spammata. Siivoilen itsekin omaa listaani. Aionkin lähettää niille ihmisille viestin, ketkä eivät pitkään aikaan ole katsoneet viestejäni. Ilmoitan lopettavani viestien lähettämisen heille, mutta he voivat halutessaan jatkaa painamalla viestissä olevaa nappulaa. 

Automaattinen kypsyttely

Kerran kun viesti on tehty, sitä ei tarvitse tehdä toiste, kone hoitaa homman. Kuitenkin joku voi sitten sanoa, että eikö asiakas koe monelle tarkoitetun viestin persoonattomana? No eihän se ole persoonatonta, minähän siellä kirjoitan! Sehän on vain sitä, että viesti on matkalla pienellä viiveellä. Niinhän se oli, kun kirje saapui Karjalasta sodan aikana. Olihan sen ihminen kirjoittanut, mutta siinä kesti vain ennen kuin se saapui perille. Eli viestissä pitää puhua ihan kuin se olisi reaaliajassa, eli nimenomaan persoonallisesti. 

Digitaalinen markkinointi on sitä, että pystytään tekemään skaalautuvaa henkilökohtaista asiakassuhteen kehittämistä tuhansille ihmisille joka viikko. Kerrot todella tärkeitä asioita ilmaiseksi. Sisällön täytyy olla aivan kettinkiä, siis jopa sellaista, että alkaa itse miettimään kannattaako tätä edes kertoa ilman korvausta. Silloin se alkaa olla oikealla tasolla, koska asiakkaan pitää alkaa ajatella, että 

“Vitsit, jos näin paljon saa ilmaiseksi, mitähän saa sitten jos maksaa?” 

Pitää oppia keräämään näitä sähköpostiosoitteita ja systemaattisesti rakentamaan omaa postituslistaa. 

Koko homman tavoitteena on b2b puolella saada kokous. Tätä on digitaalinen markkinointi!

Lue myös: