Suomi-Ruotsi kulttuurierot
Vaikka oma bisnes ei ulottuisikaan Ruotsiin, on mielestäni silti todella hyödyllistä ymmärtää välillämme oleva kulttuuriero. Ero Ruotsin ja Suomen välillä on hyvä ymmärtää, koska edistää monen asian läpimenoa. Lisäksi, onhan ruotsalaisilla muutama erinomainen asia, jotka voimme kopioida omaan kulttuuriimme. Ja tietenkin myös benchmarkkaus toisin päin on eduksi. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse.
Asuin itse Ruotsissa pari vuotta, aikana jolloin työskentelin Nokialla. Silloin myös tutustuin Anita Ekwalliin, joka on edelleen aktiivinen konkari alallaan. Hän avasi minulle kulttuuriemme eroja.
On yllättävää, kuinka paljon väärinkäsityksiä sattuu vain siksi, ettemme ymmärrä toisiamme. Olemme globaalisti ruotsalaisten kanssa ihan samaa kulttuuria, ja sen takia onkin yllättävää kuinka paljon meillä kuitenkin on kulttuurieroja
1. Ruotsi-Suomi kulttuurierot: Suunnittelu
Ruotsalaiset rakastavat suunnittelua ja nimenomaan osallistumista suunnitteluun. Ruotsalainen haluaa olla ryhmässä ja jakaa vastuun ryhmän kanssa. Suomessa halutaan actionia, spontaaniutta ja nopeaa toimintaa.
Ruotsissa pomolla on kanssatyöntekijöitä, medarbetare. Siellä ollaan hyvin kaverillisia ja pelkäämättömiä pomojen suhteen. Suomessa taas kaikki tietävät kuka on pomo ja häntä kyllä ehkä vähän pelätäänkin, kun hänellä on asemavalta. Me rakastamme yksilövastuuta, kun ruotsalaiset taas rakastavat ryhmävastuuta.
Ruotsin diskuteeraaminen, on meille neuvottelussa vierasta siinä mielessä, että emme jaksa antaa sille niin paljon aikaa kuin itse asiassa tarvittaisiin. Ruotsalaiset haluavat keskustelulla kunnes kaikki ymmärtää miksi jotain tehdään. Suomalaiset taas, haluavat äkkiä toimintaan ja vitsaillaan ruotsalaisten diskuteeraamisesta. Ruotsalainen yrittää viimeiseen asti keskustelussa välttää konflikteja, kun taas suomalainen on voimakkaasti eri mieltä tarvittaessa.
Nämäkin erot ovat aika suuria, yllättävän suuria monelle meistä. Kun toimimme yhdessä, ruotsalaistenkin pitäisi ymmärtää meidän tapamme, ja meidän tulee ymmärtää ruotsalaisten tapa toimia. Kumpikaan meistä ei voi kokonaan muuttua, voimme ainoastaan kunnioittaa ja ymmärtää toista. Meillä on opittavaa toisiltamme. Kun näin teemme, saamme liiketoimintamme paremmin lentoon – siinä pointti!
2. Ruotsi-Suomi kulttuurierot: Päätökset
Ruotsissa päätös tehdään konsensuksessa, Suomessa pomo päättää. Tämä on kuitenkin asia mitä vähän kritisoin ruotsalaisissa. Pomo saattaa tietää heti kärkeen mitä hän haluaa, mutta hän ei mene kertomaan sitä. Ensin hän kerää ryhmänsä ja varmistuu siitä, että kaikki ymmärtävät miksi päätös on tehtävä ja että suunta on tämä. Sitten hän kuuntelee muita, ja kerää informaatiota, ja sen myötä päätös saattaakin vielä parantua. Ei kaikki Ruotsissakaan ole samaa mieltä tietenkään, mutta he hyväksyvät päätöksen kun tietävät taustan ja siitä on yhdessä puhuttu. Ja yllätys, yllätys, kaikki alkavat toimimaan heti kun tämä aika on annettu.
Suomalainen on kärsimätön, eikä jaksa sitä diskuteeraamista, vaan haluaa päätöksen. Meidän ongelma on se, että kun ihmisiä ei olla kuunneltu, niin he voivat olla pottuuntuneita ja toteutus ei tapahdu eikä konkretisoidu vaikka päätös tehtiin nopeasti. Itse asiassa, uskon että monesti ruotsalainen tapa onkin nopeampi. Ruotsissa taas toteutus tapahtuu heti, Suomessa vaillinaisesti. Tämän johtamistyylin voisimme prujata ruotsalaisilta. Jos tarkkoja ollaan, niin Suomi on kyllä muuttunut ihan hirveästi 10 vuodessa ja monessa paikassa olemme jo oppineet kuuntelemaan, kertomaan läpinäkyvästi taustat ja tekemään päätökset yhdessä. Monessa organisaatiossa pyydetään esimerkiksi tavoitteet ensin porukalta, ei enää edetä ylhäältä alas. Tulos on näin parempi ja moni ei koskaan uskaltaisi antaa niin kovia tavoitteita kun bottom-upilla saadaan aikaan.
Ruotsissa on kuitenkin tärkeää seurata hierarkiaa, joka on yllättävää, kun samalla ollaan niin kanssatyöntekijöitä. Ruotsalainen pomo saattaa olla ymmällään tai ärsyyntyä, jos joku ohittaa hänet ja puhuu hänen esimiehensä kanssa. Suomessa se ei ole niin vaarallista, ohittakoot sitten! Pääasia että homma toimii.
Tietenkin ruotsalaiset haluavat saada tuloksia aikaan ja niin saavatkin. Anita Ekwallin mukaan suomalaiset ovat yksilöinä visionäärejä. Meillä design-kulttuuri on iskostunut syvälle. Aina on ollut pakko itse keksiä ratkaisu erilaisiin ongelmiin kun ollaan eletty eristyksissä muilta. En ole varma, allekirjoitanko tätä täysin, koska uskon että sama pätee ruotsalaisiinkin, mutta ehkä tuossa on nyanssiero, eikä välttämättä kulttuuriero.
3. Ruotsi-Suomi kulttuurierot: Toiminta
Itse arjen toiminnassa tapahtuu hyvin paljon väärinkäsityksiä, kun toimitaan yhdessä. Ensinnäkin, suhde aikaan on maissamme erilainen. Ruotsalaisessa näkökulmassa aikaa otetaan kunnolla, koska näin syntyy laatua. Tämä voi tietenkin olla totta. Suomessa kuitenkin katsotaan, että tehokkuus on tärkeää ja siksi päätetään asiat nopeasti. Voihan asioita sitten korjata ja viritellä jälkeenpäin.
Kun Ruotsissa suunnitelmaa muutetaan, se on iso asia. Suomessa ollaan joustavia. Meillä tehdään niin, että jos päätös on väärä, sitä muutetaan. Se on tehokasta mielestämme. Se on sitä agilea kulttuuria, ketteryyttä, jota pitää olla strategiassakin.
Ruotsalainen haluaa hyvän ennakoinnin, ja siksi hänellä on pitkä varausaika.
Ruotsissa asuessani opin sen, että jos keskiviikkona kutsut perjantaiksi naapurin luoksesi grillaamaan ja juomaan olutta, silloin hienovaraisesti saatat loukata ruotsalaista! Nimittäin oletat, ettei hänellä ole mitään tekemistä perjantaina, että hänellä on huono sosiaalinen kuvio. Kyllä ruotsalainen tulee, mutta hänen täytyy ensin selittää, että joutuu järjestämään allakkaansa. Sinun olisi hyvä antaa hänelle kahden viikon varoitusaika, silloin tyhjä allakka ei ole nolo asia.
Framförhållning eli ennakoiminen on Ruotsissa pidempi. Meillä taas on vain tunnin lämmittelyaika, sauna lämpiää siinä, olemme joustavia! Keskustellessakin lämmittelyaika kestää meillä tunnin. Se on hauska juttu, että esitystä pitäessä kestää aina sen tunnin verran saada suomalainen yleisö lämpiämään. Lähestymme uutta tilannetta tarkkailemalla. Ruotsissa lähestytään uusia tilanteita aina puhumalla. Se tuntuu meistä hauskalta, ja helposti tulkitsemme, että ruotsalainen on niin kaveria, ihan kuin oltaisiin 10 vuotta vanhoja tuttuja. Saattaa paljastua, että näin ei kuitenkaan ole – saatat pettyä jos ja kun vastaat samalla suomalaisella mitalla.
Kaikki on hyvin epävirallista Ruotsissa. Siellä tykätään, että hierarkiaeroja ei ole, kun taas me suomalaiset pidämme enemmän virallisuudesta. Se mikä itseäni häiritsee on, että ruotsissa tietyllä tavalla peitellään hierarkia, joka tosiasiassa on hyvinkin olemassa ihan kuten meillä. Esimiehen johtaminen on vain erilainen.
Ruotsalaiset eivät myöskään voi hyvin, jos ei ole turvallista. Suomessa taas toimitaan, vaikka olisikin vähän turvatonta. Me olemme käyneet läpi sodan muutama vuosikymmen sitten, kun taas ruotsalaiset eivät ole sotineet pariin sataan vuoteen. He eivät ymmärrä sitä, että tietyllä tavalla pitää uhrautua, toisin kuin me. Maailma on kova, ja se vaatii meiltä sisua ja suomalaisuutta.
4. Ruotsi-Suomi kulttuurierot: Sosiaalisuus
Sosiaalisessa kulttuurissa eromme ovat valtavat. Ruotsalainen haluaa olla kuin kaikki muut, ja suomalainen taas ei halua olla osa massaa. Esimerkiksi, jos kysyt ruotsalaiselta mitä tyypillinen ruotsalaisuus on, hän ei oikein osaa vastata. Jos kysyt suomalaiselta, vastaus tulee kuin tykin suusta: Sauna, Sibelius ja Sisu.
Me olemme hyvin tietoisia identiteetistämme. Sen huono puoli on se, että olemme rakentaneet suomalaisuuden ympärille muureja. Koko aika korostamme suomalaisuutta. Kun sitten menemme ulkomaille, olemme vähän epävarmoja, koska olemme uudella tantereella. Olemme varmoja vain suomalaisten keskellä. Ruotsalaiset taas ovat yllättävää kyllä epävarmoja ruotsalaisuudessaan, he pitävät matalaa profiilia kotimaassaan. Ulkomailla taas he ovat itsevarmoja, koska he tietävät olevansa ihan samanlaisia kuin muut ja itse asiassa Ruotsi on maailman modernein maa. On vain ajan kysymys, milloin muut seuraavat. Helppohan siinä on olla itsevarma, kun heti uskaltaa puhuakin noin vaan. Tästä tulee ruotsalainen vientimenestys!
Meidän suomalaisten pitäisi kyllä oppia olemaan kansainvälisiä matkimalla muita. Jos meidän pitäisi ruotsalaisilta prujata jotain, niin ottaisin heidän tapansa hankkia ryhmän konsensus. Tätä ollaan Suomessa onneksi jo aloitettu tehdä. Kysymme ihmisiltä hyvin paljon mitä he ovat asioista mieltä. Meillä on vähän enemmän kuitenkin vielä niin, että pomo vie ja muut vikisee. Ei onneksi niin pahasti kuin ennen, mutta silti monessa paikassa näin vielä tehdään.
Otetaan porukka mukaan, niin että kaikki ymmärtävät miksi jotain pitää tehdä. Tätähän me Rdigossa teemme strategiatyössä osallistamalla kaikki digikeinoin ja kiteyttämällä strategia yhdessä. Tätä strategian luontitekniikkaa ei minusta vielä Ruotsissakaan osata. Siis, me voimme ajaa ohikin, jos olemme viisaita ja ennakkoluulottomia.
Ymmärretään toisiamme!
Kukaan ei voi muuttaa taustaansa. Olkaamme siis turvallisia ja ylpeitä siitä mitä olemme! Mutta, voimme kuitenkin vähän benchmarkata ja katsoa voimmeko ottaa hyviä toimintatapoja muualta – Ruotsiltakin. Ruotsalaiset eivät niin hyvin tunne Suomea yhtä paljon kuin me tunnemme Ruotsia, ja he eivät välttämättä osaa benchmarkata kovin paljoa kielimuurin takia. Ruotsin ja Norjan välillä on myös suuri kulttuuriero, mutta he ymmärtävät toisiaan melko hyvin yhteisen kielen ansiosta.
Lisätään ymmärrystä, puhutaan kieliä, kopioidaan ja opitaan toisiltamme, eikä olla niin kauhean jäykkiä toiminnassamme!
Laita strategia tulille!
Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!
Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liityViimeaikaisia blogeja
Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.
Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.