Tällä kertaa haluan pohtia ajankäyttöä. Miksi aikaa löytyy strategialle AINA? Tätä olen pohtinut viimeaikoina ja käytännössä sen pitäisi olla näin, vaan ei aina ole. Katsotaan ja lähdetään etenemään.
Ensimmäinen pointti miksi tämä mielestäni on totta on se, että meillä on teknologia ja osallistamistapa, jolloin voimme käyttää nettiä ja kirjoitusalustaa hyväksi. Voimme hyvin lyhyessä ajassa luoda jotain merkittävää. Sen takia on dunkkua, jos tätä mahdollisuutta ei käytä hyväksi. Se on kaikille hyväksi! Kaikille ihmisille: asiakkaille, omistajille, henkilöstölle, johdolle… On kaikille hyvä, jos ja kun meillä on selkeä suunta mihin mennään.
Strategiahan on se suunta. Falskaako strategia? Jos yhteisössäsi on huono strategia, ei auta vaikka kuinka juoksette! Se ei lähde lentoon se yritys. Jotain pitää keksiä, ja sitä voi kutsua strategiaksi.
Jotain täytyy tehdä erilailla!
Väitteeni on, että kaikilla yrityksillä on strategia, riippumatta siitä, onko se kirjoitettu ylös tai tiedostettu. Kaikilla yrityksillä on tapa edetä! Toiminnalla on olemassa merkitys asiakkaille? Mikä se Suuri Tehtävämme on? Sekin kannattaa kirkastaa. Sen perusteella voi synnyttää de facto strategian. Pidän tästä sektori-metaforasta! Omistajat päättävät mihin bisnekseen he rahansa haluavat satsata. Hallitus on omistajien edustaja ja varmistaa, että eteneminen tapahtuu sektorin sisällä. Sitten johdon tehtävä on henkilöstön kanssa kertoa mikä se paras suunta sektorin sisällä on. Jos halutaan mennä toiseen suuntaan, kuin mitä sektorin laidat rajaavat, silloin pitää tehdä ehdotus. Tai jos huomataan, että suunta on väärä, silloin pitää tietenkin ehdottaa uutta suuntaa.
Sektorin sisällä tulee seurata hyvin ketterästi mitä tapahtuu: Mitä asiakkaat haluavat? Mitä markkinalla tapahtuu? Mitä kilpailijat haluavat? Suuntaa pitää reivata jatkuvasti, ketterästi!
Jos sinulla on pieni yritys, voit mennä flowlla, flow strategialla. Se tarkoittaa, että toimitusjohtajalla ja perustajalla on idea päässä, eikä sitä tarvitse kirjoittaa aluksi. Idea myös saattaa muuttua useinkin.
Tj varmistaa toiminnan suunnan olemalla läsnä kaikissa kokouksissa. Flow on itseasiassa ihmisille luonnollisin tapa ajatella, mutta se ei välttämättä tuo maksimaalista tulosta. Siksi kannattaa haastaa omaa ajatteluaan ja luoda etenemissuunta, strategia.
Kun henkilöstö kasvaa ja ylittää 20 henkilön rajapyykin, silloin tulee haaste vastaan: Moni yksilö alkaa etenemään eri suuntaan. Perustaja ei myöskään enää pysty istumaan kaikissa kokouksissa – hän on ihan puhki yrittäessään johtaa porukkaa vanhalla tavalla. Tulee tarve luoda ryhmiä ja liiketoimintayksikköjä, jotka ottavat osan toiminnasta vastuulleen.
Solu kasvaa jakaantumalla!
Kaikki tämä johtaa siihen, että jos mitään ei kirjoiteta ylös, porukka alkaa jakaantumaan eri suuntiin. Silloin on erittäin vaikeaa ja työlästä pitää toiminta optimaalisena. Kasvu tyssää, jos sitä eteenpäin vievää tekniikkaa ei osata käyttää.
Mielestäni toimitusjohtajan tärkein tehtävä on hoitaa kasvu. Kasvu on tulos suunnasta. Jos meillä on hyvä merkitys, millä autamme asiakkaita, ja jos toimimme hyvin sen asian sisällä, niin kasvua tulee. Jos meillä ei ole hyvää merkitystä asiakkaille, silloin sitä ei synny. Silloin ei ole kilpailukykyä, koska kilpailijat kopiovat hyvin helposti hyvät toimintatapamme. Toimitusjohtajan pitää nähdä tilanne.
Yhteispohdinta on nopeaa, tehokasta, ja voit tuoda suurempiakin joukkoja workshopeihin. Jos vain näytetään PowerPointeja, niin se ei luo sitä tehokkuutta. Toki siitäkin on hyötyä, mutta tavoite on se, että saadaan kaikki puhumaan yhtäaikaa. Koska kaikki voivat kirjoittaa yhteiselle digitaululle samanaikaisesti, kaikki ajatukset saadaan näkyviin. Tehokkuus nousee helposti jopa viisinkertaiseksi! Tämä on se mitä kutsun digifasilitoinniksi, ja se on niin nopeaa! Aina kun ihmiset näkevät sen ensimmäistä kertaa, he toteavat vain:
“Kuinka tehokasta! Ja hauskaa!”
Lisäksi, kun näkee toistensa naamat videolla niin sehän on face-to-face tapaaminen! Minulla on useampi asiakas, jota en ole koskaan tavannut, mutta olemme kuitenkin jo ihan ystäviä. Se on jännä juttu. Ystäviä on Ruotsissa ja Norjassa, ja koska ei ole voinut matkustaa, olemme tavanneet netissä. Toimii mainiosti!
Nopea pohdinta on se syy miksi tätä kannattaa tehdä. On koulukunta, joka sanoo että hidas reflektio on hyvä. Luulen, että he ovat ihan oikeassa. Luulen, että voimme kuitenkin tehdä sen sillä tavalla, että pohdimme nyt tehokkaasti, mutta sitten nukumme monta yötä. Ja sitten reflektoimme asiaa uudestaan! Vaikka tilaisuudet ovat nopeita, niin summana syntyy hidas reflektointi, samanaikaisesti useassa päässä. Ja kumminkin saadaan operatiivinen toiminta kääntymään oikeaan suuntaan ketterästi ja nopeasti. Nopeaa pohdintaa usein, silloin syntyy reflektio!
Jos meillä ei ole selkeää strategiaa, silloin tulee kysymyksiä porukalta:
“Mikä meidän strategia on?”
“Pitäiskö meillä olla selkeä strategia?”
“Ei meillä ole strategiaa, me mennään vaan!”
Ja tämä ilmeisesti luo turvaa ihmiselle. Kun meillä on kirkas ja selkeä strategia, niin siinä yrityksessä on turvallisempaa olla töissä, kuin sellaisessa yrityksessä missä selkeää lausuttua strategiaa ei ole. Mikään ei motivoi ihmistä niin kuin hyvä tulos! Tyydytys onnistumisesta on tärkein motivaattori. Strategia luo siis turvaa, sillä on merkitys sisäiseen ilmapiiriin!
Eli yhteenvetona: aikaa löytyy strategialle sen takia, että se voidaan tehdä niin nopeasti pienissä pätkissä. Operatiivinen työ ei kärsi, eikä se ole niin kallista kuin ennen. Mikään ei ole niin kallista kuin se, että ensin johto miettii strategian, sen jälkeen pidetään tiedotustilaisuus, ja sitten alkaa jalkauttamisprosessi. Silloin alkaa hirveä manipulatiivinen asia, “keskusteluttaminen”. “Keskustelutetaan” ne tyhmät ihmiset, jotta he ymmärtäisivät. Ei niin ystävä, ota lyhyet kokoukset käyttöön, kutsu kaikki mukaan ja annetaan asian iteratiivisesti parantua, hautua. Tähän uskon hyvin vahvasti. Se on elämän ja kuoleman kysymys. Ollakko vaiko eikö olla? Tietenkin halutaan olla!
Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän on teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.
Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.