Month: April 2025

Categories
3. Ongelman tunnistaminen

Se, mikä ennen toi menestystä, ei enää kanna. Mistä uusi voittava tapa?

Se, mikä ennen toi menestystä, ei enää kanna. Mistä uusi voittava tapa?

Sama kaava, eri vuosi?

Muistatko ajan, kun sama vanha toimintamalli toimi vuodesta toiseen? Kun riitti, että parannettiin vähän sitä ja hiottiin tätä. Ja BOOM – tulosta syntyi.

No, sorry. Se juna meni jo.

Yhä useammassa yrityksessä törmätään nyt seinään. Mikään ei varsinaisesti ole vika, mutta kasvu matelee kuin etana tammikuussa. Työtä tehdään ihan sikana, porukka paahtaa, kokouksia riittää – mutta mikään ei oikein muutu. Eteenpäin mennään lähinnä tottumuksesta. Tai ehkä ennemminkin, ei osata enää muuta.

Kiireestä krooninen sokeus

Yksi yleisimmistä ongelmista on kiire. Kiire estää ajattelun. Kiire estää pysähtymisen. Kiire tappaa uudistumisen.

Yrityksissä käydään viikkopalavereita, analysoidaan edellisen kvartaalin numeroita, katsotaan vähän myynnin funnelia ja sitten… jatketaan kuten ennen. Meille tuttu tekeminen tuntuu turvalliselta, mutta samalla se on salakavala ansa. Tuttu ei tarkoita tehokasta. Eikä ainakaan kasvua luovaa.

Jos jatkamme menneisyyden logiikalla, tulevaisuus rankaisee. Aiemmin toiminut resepti ei enää toimi, koska maailma – ja asiakkaat – ovat muuttuneet.

"Hyvä strategia" – vai vain vanha strategia?

Monessa firmassa vannotaan edelleen siihen strategiaan, joka joskus toimi. “Mutta tämähän on hyvä strategia”, huudetaan neukkarissa. Voi olla, että se olikin hyvä – viisi vuotta sitten.

Tämä uskomus on yksi vaikeimmin tunnistettavia piilosyitä. Emme huomaa, että strategia itsessään on vanhentunut. Se ei ole enää yhteydessä asiakkaan nykyisiin tarpeisiin. Ja kun strategia ei ole enää relevantti, tekeminenkään ei kanna.

Miten tunnistaa, että ollaan jumissa?

Tässä muutama tunnusmerkki:

  1. Henkilöstö tekee kyllä hommia, mutta kysyy: “Miksi me tätä tehdään?”
  2. Kokoukset toistuvat, mutta päätökset eivät johda mihinkään.
  3. Projektit ovat käynnissä, mutta mikään ei muutu.
  4. Kasvu matelee, vaikka kaikkien mittareiden mukaan pitäisi mennä hyvin.
  5. Johdolla on tunne, että jotain pitäisi tehdä – mutta mitä?

Tunnistatko tästä omasi?

Tarvitaan uusi voittava tapa

Uudistuminen ei tarkoita kaiken repimistä juuriltaan. Kyse on siitä, että uskalletaan kysyä parempia kysymyksiä: Mitkä meidän toimintatavat ovat aidosti toimivia? Mistä asiakkaat oikeasti innostuvat? Mikä tuo meille seuraavan aallon kasvua?

Uusi voittava tapa syntyy, kun uskalletaan haastaa vanhat oletukset – ja löytää se kuuluisa JUJU. Usein se ei ole edes iso asia, vaan näkökulman muutos: asiakaslähtöisyyden, teknologian tai kulttuurin kautta.

Periaatetasolla: Keskeytä kiire. Nosta ajatuskorkeus.

Lisää tietoa täältä:

👉 Tilaa viikottaiset minuuttivideomme 

📘 Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt” 

🎯 Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa

Picture of Markus Westerlund

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA
Tilaa ilmaiset minuuttivideot
Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Copyright 2024 – Stradigo

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

Categories
3. Ongelman tunnistaminen

Turhauttaako hidas kasvu? Oivalla piilosyy.

Turhauttaako hidas kasvu? Oivalla piilosyy.

Strategia on – mutta liike puuttuu

Väitän, että tämä lause on yksi Suomen yleisimmistä yritysmantraista:

“Kyllä me tiedetään suunta.”

Ongelma? Se ei riitä.

Strategia on tehty. Se on esitelty, kalvotettu ja hyväksytty. Mutta silti organisaatiossa tuntuu kuin joku olisi vetänyt käsijarrun päälle. Vaikka kaikki nyökkäilivät infoissa, mitään ei oikeasti tapahdu. Ja sitten alkaa turhautuminen.

Kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä – mutta kukaan ei tee.

Hitaan kasvun piilosyy: ei vastustusta, vaan inertiaa

Usein johtoryhmät tuskailevat: “Eikö meidän väki muka ymmärrä?”

Ymmärtää kyllä. Mutta se ei tarkoita, että he olisivat sisäistäneet.

Tämä ero on tärkeä. Kyse ei ole vastustuksesta, vaan siitä, että tekeminen ei muutu, koska mikään ei ravistele ajattelua tarpeeksi. Mukavuusalue on edelleen mukava, ja ihmiset jatkavat samoilla poluilla – ihan vaan siksi, että se on helpointa.

Tätä kutsutaan yrityselämän piilosyyn kuninkaaksi: hiljainen inertia.

Miksi mikään ei liiku?

Katsotaanpa hetki, mitä tässä oikeasti tapahtuu:

Johto näkee suunnan, mutta ei pysty konkretisoimaan mitä se tarkoittaa jokaisen työssä.
Henkilöstö kuulee suunnan, mutta ei koe sitä omakseen – se jäi “johtotason asiaksi”.
Projektit pyörivät, mutta arki ei linkity strategiaan. On kiire, joten mennään sillä mitä osataan.
Kehitysideoita on, mutta ne eivät nouse esiin, koska kukaan ei ehdi – eikä kukaan kysy.

Näin syntyy strategian painajainen: Tiedetään, mutta ei toimita. Suunta on selvillä, mutta liikettä ei ole. Kuten sanonta kuuluu: Kompassi ei vie perille, jos ei lähde liikkeelle.

Ja mitä seuraa? Hidas kasvu – ja epätoivo

Hidas kasvu ei yleensä tule kuin salama kirkkaalta taivaalta. Se hiipii pikkuhiljaa. Vuosi vuodelta vähän vähemmän kasvua, vähän vähemmän energiaa. Hiljainen taantuma.

Yritys ei putoa kuiluun – se vain jää paikalleen, kun muut menevät ohi.

Tämä turhauttaa: Johto ei ymmärrä miksi ihmiset eivät liiku. Ihmiset eivät ymmärrä, mitä pitäisi tehdä eri tavalla. Ja kilpailijat kiittävät.

Oivalla piilosyy – ja päästä energia irti

Hitaan kasvun piilosyy ei ole osaamisen puute. Se ei ole resurssien puute.

Se on yhteisen oivalluksen puute.

Kun ihmiset oivaltavat itse, mitä strategia tarkoittaa juuri heidän työssään, he myös lähtevät liikkeelle. Ei siksi, että on käsketty – vaan koska he haluavat. Se on kuin käynnistysnappi, joka muuttaa passiivisuuden aktiivisuudeksi.

Periaatetasolla: Strategia ei liiku ennen kuin ihmiset liikkuvat. Ja ihmiset eivät liiku ilman oivallusta.

Lisää tietoa täältä:

👉 Tilaa viikottaiset minuuttivideomme 

📘 Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt”

🎯 Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa 

Picture of Markus Westerlund

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA
Tilaa ilmaiset minuuttivideot
Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Copyright 2024 – Stradigo

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

Categories
5. Strategian toteutuksen varmistaminen

Strategia on selvä – mutta miksei mitään tapahdu?

Strategia on selvä – mutta miksei mitään tapahdu?

"Meillähän on hyvä strategia..." – tai niin me ainakin luulemme

Johtoryhmä nyökkäilee tyytyväisenä. Strategiasivut ovat hienot, visio on visioitu, ja missio kimaltelee kirkkaana kuin kevätaurinko. PowerPoint esitys viimeisteltiin vielä puolenyön jälkeen. Strategia on selvä!

Mutta sitten… hiljaisuus.

Tai oikeastaan, arki jatkuu ihan entisellään. Mikään ei muutu. Kukaan ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Uutta ei tapahdu, eikä vanha uudistu. Kasvu ei kiihtynytkään, vaikka kalvoissa kaikki oli niin lupaavaa.

Mikä mättää?

Piilosyyt – neljä estettä, joita ei luultu olevan

Moni organisaatio kompuroi samoihin kasvun esteisiin. Ne eivät ole ilmiselviä, siksi ne ovatkin niin salakavalia. Tässä neljä tyypillisintä:

1. Ajatus ei kirkastu arkeen asti

Strategian logiikka on kirkas johtoryhmässä, mutta muulle porukalle se jää yläpilveksi. Kun ihmiset eivät näe mitä heidän pitäisi tehdä eri tavalla, mikään ei muutu.

2. Priorisointi on kadoksissa

Kaikkea tärkeää yritetään tehdä yhtä aikaa. Projektimarmeladi levitetään 28 paahtoleivälle, vaikka sitä riittäisi ehkä viidelle. Ja sitten ihmetellään, miksi mikään ei oikeasti etene.

3. Strategia ei ole kenenkään

Se on ehkä johdon “oma juttu”, mutta henkilöstö ei koe sitä omakseen. Kun omistajuutta ei ole, sitoutumista ei synny. Ilman sitoutumista taas ei tule myöskään toteutusta.

4. Vanha uskomus jarruttaa

Ajatellaan, että “kyllähän me tiedetään mitä pitää tehdä”. Mutta jos kasvua ei tule, ehkä ette kuitenkaan tiedä? Tai ehkä ette enää uskalla kyseenalaistaa.

Ongelma ei ole puutteessa vaan usvassa

Usein ei ole kyse siitä, että yrityksessä ei olisi strategiaa. Päinvastoin – se voi olla täynnä viisaita sanoja, megatrendejä ja kasvuambitioita. Mutta jos ne jäävät yleiselle tasolle, ihmiset eivät tiedä miten toimia toisin. Ja silloin strategia ei ohjaa mitään.

Johto luulee ohjaavansa, henkilöstö luulee ymmärtävänsä, mutta organisaatio on kuin purjevene ilman tuulta – paikallaan, vaikka suunnaksi on asetettu Karibian aurinko.

Mikä ratkaisu?

Strategian toteutus alkaa oivalluksesta, ei ohjeesta. Oivallus syntyy, kun ihmiset itse ymmärtävät, mikä heidän työssään on oleellista muutettavaa. Silloin syntyy se kuuluisa imu.

Periaatetasolla: Älä vain kerro suuntaa – auta ihmiset löytämään oma tiensä sinne.

Lisää tietoa täältä:

👉 Tilaa viikottaiset minuuttivideomme 

📘 Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt” 

🎯 Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa  

Picture of Markus Westerlund

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA
Tilaa ilmaiset minuuttivideot
Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Copyright 2024 – Stradigo

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

Categories
3. Ongelman tunnistaminen

Juoksetko kovempaa – mutta et pääse eteenpäin?

Juoksetko kovempaa – mutta et pääse eteenpäin?

Kun yritys tekee maratonia sprinttivauhdilla

Kuvittele tämä: Johto puuskuttaa, tiimit vipeltävät hiki hatussa ja Slack laulaa kuin karaokebaari perjantai-iltana. Mutta mikään ei tunnu liikkuvan oikeasti eteenpäin. Kasvu matelee, ja tulokset näyttävät siltä kuin joku olisi printannut ne suoraan viime vuosikymmenen Excelistä. Aika usein tässä kohtaa nousee esiin klassinen lausahdus: 

“Meillä on kyllä hyvä strategia.”

Ai on vai?

Hyvä strategia – vai vaan hyvä uskomus?

“Hyvä strategia” on usein kuin sekoitus vanhaa juhlapukua: Näyttää hyvältä henkarissa, mutta ei enää istu arkeen. Se on dokumentoitu huolella, tietenkin PowerPointiin, ja sen päällä on pölyä enemmän kuin toimitusjohtajan squash-mailassa.

Yrityksissä ei usein ole puutetta strategiasta – vaan strategiasta, jolla on JUJU. Jos mikään ei muutu ja tulokset polkevat, voi olla, että kyseessä ei ole strategian puute, vaan strategian uskomus. Me uskomme siihen, koska se on tuttu. Me uskomme siihen, koska olemme olleet itse sen takana. Me uskomme siihen, koska se toimi aikaisemmin. Ja kuitenkin… mitään ei tapahdu enää.

Tehdään paljon, mutta tehdäänkö oikeita asioita?

Yksi iso oire tästä “liikkeessä mutta ei edistyksessä” -syndroomasta on strateginen ylikunto. Porukka tekee töitä lujempaa, lisää palavereita, lisää raportteja, lisää seurantoja… mutta suuntaa ei ole tarkistettu. Kehitetään vanhaa sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin vanha.

Eikä kyse ole huonosta ihmisistä – vaan huonosta suunnasta. Tai oikeammin, suunnasta jota ei ole päivitetty muuttuneen ympäristön mukaan.

Strategian haaste: mukavuusalue = vaaravyöhyke

Usein kuvitellaan, että strategia on hyvä, koska sitä ei kyseenalaisteta. Mutta juuri se onkin vaaran merkki. Jos strategia tuntuu liian helpolta, liian tutulta, liian mukavalta – se on todennäköisesti jo vanhentunut.

Tässä kohtaa kysytään: Koska viimeksi strategianne herätti tunteita? Innostusta? Pientä ahdistustakin? Jos vastaus on “ei aikoihin”, on korkea aika haastaa sitä – sillä kehitys ei tule mukavuusalueelta käsin.

Strateginen laiskuus on ovela piilosyy

Hitaan kasvun piilosyyt ovat juuri näitä. Strateginen laiskuus on yksi niistä. Ei se tarkoita, että ihmiset olisivat laiskoja. Se tarkoittaa, että ajatukset ovat juurtuneet. “Näin me aina toimimme.” “Tämä on meille toiminut ennenkin.” “Meillä on hyvä strategia.”

Näistä ei kuulu ääntä – ja siksi ne ovat vaarallisimpia.

Uskomusten haastaminen on uuden alku

Mitä tehdä? Ei tarvitse vielä mullistaa kaikkea. Mutta aloita yhdestä rohkeasta kysymyksestä: Entä jos strategiamme ei olekaan hyvä? Kutsu ihmiset haastamaan ajatuksia. Käytä digitaalisia työkaluja. Kokeile, mitä tekoäly ehdottaa. Päästä introvertitkin ääneen. Ja katso, kun uusi ajattelu alkaa versoa.

Muista: Kone voi ehdottaa. Ihminen päättää.

Lisää tietoa täältä:

Tilaa viikottaiset minuuttivideomme
Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt”
Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa

Picture of Markus Westerlund

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA
Tilaa ilmaiset minuuttivideot
Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Copyright 2024 – Stradigo

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

Categories
4. Korjaava suunnitelma - Strategian luonti Kasvun piilosyyt

“Miten saat ihmiset oikeasti omaksumaan strategian?”

"Miten saat ihmiset oikeasti omaksumaan strategian?"

Strategia on kirkas... johtoryhmässä. Mutta mitä tietää muu porukka?

Kuvitellaanpa yritys, jossa on tehty huolella strategia. Se on hieno, viimeistelty ja powerpointeilla höystetty. Johtoryhmän jäsenet nyökkäilevät tyytyväisinä: “Tämähän on just hyvä.” Mutta sitten… mitään ei tapahdu. Ei rytinää, ei muutosvoimaa, ei intoa. Kuin olisi heitetty kivi lampeen, eikä syntynyt edes rengasta.

Missä mättää? Onko vika strategiassa? Harvemmin. Se voi olla ihan ok. Mutta oikea kysymys ei olekaan “onko meillä hyvä strategia?” vaan:

“Onko meidän porukka omaksunut sen?”

Ja tässä vaiheessa moni havaitsee pienen piilonimeltä kasvun piilosyy.

Hiljaiset huutavat – mutta kukaan ei kuule

Yksi suurimmista ongelmista ei ole väärä strategia, vaan se, että ihmiset eivät pääse vaikuttamaan siihen. He eivät koe omistajuutta. He eivät ymmärrä, mitä se tarkoittaa heidän työssään. Ja jos ei ymmärrä, ei voi sitoutua.

On totta, että “kaikkien mukaan ottaminen” kuulostaa työläältä. Mutta tässä kohtaa kannattaa miettiä: Kumpi maksaa enemmän – osallistaminen vai jalkauttaminen? Jos teet strategian nurkassa pienellä porukalla ja yrität sitten myydä sen muille, valmistautu siihen, että tarvitset myyntimiehen otteet. Ja siltikin vastaanotto on usein laimea. Jalkauttaminen on nimittäin sana, joka sopii enemmän armeijaan kuin moderniin yrityskulttuuriin.

Sitoutumisen ja omistautumisen ero on kuin päivä ja yö

On eri asia, että ihmiset kuulevat strategiasta, kuin että he elävät sitä. Toinen on muodollinen “joo joo, kyllähän me tämä tiedetään” -tason kuittaus. Toinen on henkilökohtainen “tämähän on meidän juttu!” -tasoinen innostus.

Todellinen ongelma ei ole se, että ihmiset vastustaisivat muutosta. Ongelma on, että he eivät tunne sitä omakseen.

Ja siksi strategia jää junnaamaan. Kun ihmiset eivät itse osallistu sen tekemiseen, he eivät myöskään kanna sitä eteenpäin. Se jää johtoryhmän yksityisprojektiksi – ja arki jatkaa rullaamistaan kuten ennenkin.

Tieto ei kulje, koska kanava puuttuu

Meillä on usein odotus, että ihmiset “raportoivat”, mutta ei ole järjestelmää, missä tieto liikkuu itsestään. Jos strategian edistyminen pitää kirjata käsin PowerPointiin ja se paljastetaan neljän kuukauden välein, ollaan jo väärillä jäljillä.

Digitaalinen fasilitointi – se maaginen taikasana – tekee tästä helpompaa kuin koskaan. Kirjoittaminen yhteiselle taululle, tekoälyn ehdotukset, ryhmäkeskustelut, näkemyksien rikastaminen. Ei tarvitse edes siirtyä neukkarista toiseen. Vain tahtotila puuttuu.

Mutta mitä sitten pitäisi tehdä?

Aloita vaikka esittämällä muutama kysymys:

“Mikä teillä estää ihmisiä oikeasti omaksumasta strategiaa?”

Ehkä se on liian monimutkainen.

Ehkä sitä ei ole purettu tiimitasolle.

Ehkä kukaan ei ole saanut sanoa ääneen, miltä se tuntuu.

Yksi asia on varma: Jos haluat, että porukka alkaa omaksua strategian, heidän pitää olla mukana sen synnyssä – alusta asti.


Lisää tietoa löydät täältä:

Tilaa viikottaiset minuuttivideomme
Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt”
Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa

Picture of Markus Westerlund

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA
Tilaa ilmaiset minuuttivideot
Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Copyright 2024 – Stradigo

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

Categories
1. Omistajatahto

Epäselvä omistajatahto – strategian suurin riski

Epäselvä omistajatahto – strategian suurin riski

🎯 Omistajatahto – tuo näkymätön käsi, joka repii strategiaa riekaleiksi

Kuvitellaanpa seuraavaa: toimitusjohtaja puristaa kahvikuppiaan aamupalaverissa ja yrittää hymyillä, vaikka takaraivossa jyskyttää sama ajatus kuin eilenkin: “Mikä se meidän suunta nyt taas olikaan?”

Hallituksen puheenjohtaja haluaa skaalata, suurin omistaja haluaa osinkoja nyt eikä viidestoista päivä. Toimitusjohtaja taas haluaisi rakentaa kestävää kilpailuetua ja uutta liiketoimintaa. Ja kaikki sanovat haluavansa “pitkän aikavälin arvoa”. Mutta mitä se tarkoittaa, sitä ei kukaan uskalla sanoa ääneen – eikä varsinkaan kirjoittaa paperille.

Tervetuloa epäselvän omistajatahdon maailmaan.

Strategiatyön suurin riski – ja samalla piilossa lymyävä iso jarru

Epäselvä omistajatahto ei näy firman ovessa, mutta sen vaikutus tuntuu joka nurkassa. Kun omistajatahto on hämärän peitossa, hallituksen on vaikea tehdä linjauksia. Strategiatyöstä puuttuu kivijalka. Ja kun perusta puuttuu, koko talo huojuu.

Arvaat varmaan, mitä silloin tapahtuu: Toimitusjohtaja ottaa kopin, tekee linjaukset – ja kantaa riskin yksin. “Kohtuutonta”, sanoisi kuka tahansa. Paitsi ehkä se omistaja, jonka mielestä toimitusjohtajan pitäisi kyllä “vain hoitaa hommat”.

Mutta entä jos se homma ei ole kenenkään hallussa?

Omistajien kahvihuonefilosofia ei riitä

Usein kuulee sanottavan, että omistajat “keskustelivat visiosta” tai että “tahtotila on olemassa, kyllä me tiedetään se”. Mutta onko se dokumentoitu? Onko se viestitty? Onko se päivitetty viime vuosikymmenen jälkeen? Vai perustuuko se siihen, mitä joku joskus mökillä mainitsi saunan lauteilla?

Näin syntyy tilanne, jossa omistajien arvot ja tavoitteet elävät omaa elämäänsä – ilman yhteistä nuottikirjaa. Tuloksena on dissonanssi, jota ei korjaa edes paras strategiafasilitaattori, ellei ensin pysähdytä ja kysytä:

Olemmeko me oikeasti samalla sivulla?

Viisi klassista omistajatahdon huolta

Tässäpä pieni Top 5 -lista huolista, jotka nousevat pintaan, kun omistajatahto on samea kuin viimeviikkoinen kahvi automaatissa:

  1. “Meillä on kyllä tahtotila.” – Mutta onko se sama kaikilla?
  2.  “Ei meidän tarvitse sitä kirjata.” – Sitten älkää ihmetelkö, kun porukka tekee omia tulkintojaan.
  3. “Se päivittyy tilanteen mukaan.” – Aivan, jos joku muistaa päivittää sen.
  4. “Toimitusjohtaja tietää kyllä, mitä me halutaan.” – Paitsi ettei tiedä.
  5. “Riskinotto? Kasvu? Osingot? No, riippuu tilanteesta.” – Eli mistä kukakin tykkää.

Strategian paras ystävä? Selkeä omistajatahto.

Kun omistajatahto on kirkas, sen päälle voi rakentaa. Hallitus voi linjata, johto voi suunnata ja henkilöstö voi innostua. Mutta niin kauan kuin omistajien visio elää rivien välissä ja saunapuheissa, strategiatyö jää suuntaansa etsiväksi soolosoitoksi.

Yksi toimitusjohtaja muotoili tämän hienosti: “Strategia on kuin purjevene. Mutta jos omistajatahto ei kerro, minne purjehdimme, me kierrämme vain saarta ympäri.”

No, mikä on ratkaisu? 😎

Yksinkertaisesti: Dokumentoikaa omistajatahto. Ja päivittäkää se. Ja kertokaa siitä ääneen.

Jos kaipaat apua, tiedät mistä meidät löytää.

Lisää aiheesta:

Tilaa viikottaiset minuuttivideomme
Tilaa kirja Oivalla hitaan kasvun piilosyyt
Varaa sparrauskokous Markuksen kanssa

Picture of Markus Westerlund

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
Matkalle Kasvuun!

Tutustu konsultteihimme ja ota yhteyttä!
Asiantuntijamme
Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Copyright 2024 – Stradigo

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com