Category: 3. Ongelman tunnistaminen

3. Ongelman tunnistaminen 4. Korjaava suunnitelma - Strategian luonti

Strategia ilman JUJUa on kuin leipä ilman täytettä. Miten löytää hitaan kasvun piilosyy?

Post author By Markus Westerlund
Post date May 6, 2025
No Comments on Strategia ilman JUJUa on kuin leipä ilman täytettä. Miten löytää hitaan kasvun piilosyy?

Strategia ilman JUJUa on kuin leipä ilman täytettä. Miten löytää hitaan kasvun piilosyy?

"On meillä strategia!" …niin on leipäkin. Mutta missä täyte?

Oletko koskaan syönyt pelkkää paahtoleipää ilman mitään päällä? Onhan se leipä, mutta aika pliisu kokemus. Ei säväytä, ei jää mieleen – tuskin jaksaa edes pureskella loppuun.

Valitettavasti monet strategiat ovat ihan samanlaisia: kuivia.

Niissä ei ole JUJUa.

Ne näyttävät hyvältä PowerPointissa. Niissä on oikeat sanat: kasvu, asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, kansainvälistyminen… Mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä ne tarkoittavat arjessa. Eikä kukaan erityisesti syty niistä.

Ja siitä seuraa yksi bisnesmaailman pahimmista kirouksista:

Hidas kasvu.

Miten tunnistat, että JUJU puuttuu?

Tässä muutamia merkkejä siitä, että strategianne on leipä ilman täytettä:

Henkilöstö sanoo: “Kuulostaa hyvältä… mutta mitä tämä tarkoittaa meille?”
Johto esittelee strategian – mutta mikään ei muutu sen jälkeen.
Asiakas ei innostu, koska kaikki kilpailijat puhuvat ihan samoin.
Projektit kyllä pyörivät, mutta kukaan ei oikein tiedä miksi.
Kasvua tulee ehkä vähän – mutta ei niin paljon kuin pitäisi tai voisi.

Kaikille on selvää, että jotain pitäisi tehdä, mutta kukaan ei osaa sanoa mitä.

Hitaan kasvun piilosyy: Ylätason latteus

Kun strategia jää “yleisiksi linjauksiksi”, se ei erotu. Ja kun se ei erotu, se ei kiinnosta. Silloin se ei myöskään ohjaa tekemistä.

Se on kuin yritys olisi tilannut pizzan, mutta jättänyt täytteet valitsematta. Saadaan kyllä jotain uunista ulos – mutta ei sellainen, josta kukaan innostuu.

JUJU on juuri se täyte. Se on oivallus, joka kiteyttää yrityksen erottuvuuden. Se voi olla uusi tapa palvella asiakasta. Uusi liiketoimintamalli. Rohkea rajaus tai täysin uusi näkökulma. Mutta ennen kaikkea: Se on merkitys.

Ilman sitä strategia jää sanakirjaksi – ei tarinaksi.

Miten JUJU syntyy?

JUJU ei tule konsultin kalvopaketista. Se ei synny yksin johtoryhmän saunailtana. JUJU syntyy, kun koko organisaatio osallistuu, kun uskalletaan haastaa vanha ajattelu, ja kun asiakasta kuunnellaan uudella korvalla.

JUJU syntyy usein vasta, kun on katsottu riittävän syvälle: Mikä estää meitä kasvamasta? Mikä meissä on oikeasti erityistä? Mitä asiakkaat meiltä oikeasti haluavat – eivätkä saa muualta?

Periaatetasolla: JUJU on se, mitä ilman strategia on vain kalvosetti.

Lisää tietoa täältä:

👉 Tilaa viikottaiset minuuttivideomme

📘 Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt”

🎯 Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA

Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

3. Ongelman tunnistaminen

Se, mikä ennen toi menestystä, ei enää kanna. Mistä uusi voittava tapa?

Post author By Markus Westerlund
Post date April 30, 2025

Se, mikä ennen toi menestystä, ei enää kanna. Mistä uusi voittava tapa?

Sama kaava, eri vuosi?

Muistatko ajan, kun sama vanha toimintamalli toimi vuodesta toiseen? Kun riitti, että parannettiin vähän sitä ja hiottiin tätä. Ja BOOM – tulosta syntyi.

No, sorry. Se juna meni jo.

Yhä useammassa yrityksessä törmätään nyt seinään. Mikään ei varsinaisesti ole vika, mutta kasvu matelee kuin etana tammikuussa. Työtä tehdään ihan sikana, porukka paahtaa, kokouksia riittää – mutta mikään ei oikein muutu. Eteenpäin mennään lähinnä tottumuksesta. Tai ehkä ennemminkin, ei osata enää muuta.

Kiireestä krooninen sokeus

Yksi yleisimmistä ongelmista on kiire. Kiire estää ajattelun. Kiire estää pysähtymisen. Kiire tappaa uudistumisen.

Yrityksissä käydään viikkopalavereita, analysoidaan edellisen kvartaalin numeroita, katsotaan vähän myynnin funnelia ja sitten… jatketaan kuten ennen. Meille tuttu tekeminen tuntuu turvalliselta, mutta samalla se on salakavala ansa. Tuttu ei tarkoita tehokasta. Eikä ainakaan kasvua luovaa.

Jos jatkamme menneisyyden logiikalla, tulevaisuus rankaisee. Aiemmin toiminut resepti ei enää toimi, koska maailma – ja asiakkaat – ovat muuttuneet.

"Hyvä strategia" – vai vain vanha strategia?

Monessa firmassa vannotaan edelleen siihen strategiaan, joka joskus toimi. “Mutta tämähän on hyvä strategia”, huudetaan neukkarissa. Voi olla, että se olikin hyvä – viisi vuotta sitten.

Tämä uskomus on yksi vaikeimmin tunnistettavia piilosyitä. Emme huomaa, että strategia itsessään on vanhentunut. Se ei ole enää yhteydessä asiakkaan nykyisiin tarpeisiin. Ja kun strategia ei ole enää relevantti, tekeminenkään ei kanna.

Miten tunnistaa, että ollaan jumissa?

Tässä muutama tunnusmerkki:

Henkilöstö tekee kyllä hommia, mutta kysyy: “Miksi me tätä tehdään?”
Kokoukset toistuvat, mutta päätökset eivät johda mihinkään.
Projektit ovat käynnissä, mutta mikään ei muutu.
Kasvu matelee, vaikka kaikkien mittareiden mukaan pitäisi mennä hyvin.
Johdolla on tunne, että jotain pitäisi tehdä – mutta mitä?

Tunnistatko tästä omasi?

Tarvitaan uusi voittava tapa

Uudistuminen ei tarkoita kaiken repimistä juuriltaan. Kyse on siitä, että uskalletaan kysyä parempia kysymyksiä: Mitkä meidän toimintatavat ovat aidosti toimivia? Mistä asiakkaat oikeasti innostuvat? Mikä tuo meille seuraavan aallon kasvua?

Uusi voittava tapa syntyy, kun uskalletaan haastaa vanhat oletukset – ja löytää se kuuluisa JUJU. Usein se ei ole edes iso asia, vaan näkökulman muutos: asiakaslähtöisyyden, teknologian tai kulttuurin kautta.

Periaatetasolla: Keskeytä kiire. Nosta ajatuskorkeus.

Lisää tietoa täältä:

👉 Tilaa viikottaiset minuuttivideomme

📘 Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt”

🎯 Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA

Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

3. Ongelman tunnistaminen

Turhauttaako hidas kasvu? Oivalla piilosyy.

Post author By Markus Westerlund
Post date April 29, 2025

Turhauttaako hidas kasvu? Oivalla piilosyy.

Strategia on – mutta liike puuttuu

Väitän, että tämä lause on yksi Suomen yleisimmistä yritysmantraista:

“Kyllä me tiedetään suunta.”

Ongelma? Se ei riitä.

Strategia on tehty. Se on esitelty, kalvotettu ja hyväksytty. Mutta silti organisaatiossa tuntuu kuin joku olisi vetänyt käsijarrun päälle. Vaikka kaikki nyökkäilivät infoissa, mitään ei oikeasti tapahdu. Ja sitten alkaa turhautuminen.

Kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä – mutta kukaan ei tee.

Hitaan kasvun piilosyy: ei vastustusta, vaan inertiaa

Usein johtoryhmät tuskailevat: “Eikö meidän väki muka ymmärrä?”

Ymmärtää kyllä. Mutta se ei tarkoita, että he olisivat sisäistäneet.

Tämä ero on tärkeä. Kyse ei ole vastustuksesta, vaan siitä, että tekeminen ei muutu, koska mikään ei ravistele ajattelua tarpeeksi. Mukavuusalue on edelleen mukava, ja ihmiset jatkavat samoilla poluilla – ihan vaan siksi, että se on helpointa.

Tätä kutsutaan yrityselämän piilosyyn kuninkaaksi: hiljainen inertia.

Miksi mikään ei liiku?

Katsotaanpa hetki, mitä tässä oikeasti tapahtuu:

Johto näkee suunnan, mutta ei pysty konkretisoimaan mitä se tarkoittaa jokaisen työssä.
Henkilöstö kuulee suunnan, mutta ei koe sitä omakseen – se jäi “johtotason asiaksi”.
Projektit pyörivät, mutta arki ei linkity strategiaan. On kiire, joten mennään sillä mitä osataan.
Kehitysideoita on, mutta ne eivät nouse esiin, koska kukaan ei ehdi – eikä kukaan kysy.

Näin syntyy strategian painajainen: Tiedetään, mutta ei toimita. Suunta on selvillä, mutta liikettä ei ole. Kuten sanonta kuuluu: Kompassi ei vie perille, jos ei lähde liikkeelle.

Ja mitä seuraa? Hidas kasvu – ja epätoivo

Hidas kasvu ei yleensä tule kuin salama kirkkaalta taivaalta. Se hiipii pikkuhiljaa. Vuosi vuodelta vähän vähemmän kasvua, vähän vähemmän energiaa. Hiljainen taantuma.

Yritys ei putoa kuiluun – se vain jää paikalleen, kun muut menevät ohi.

Tämä turhauttaa: Johto ei ymmärrä miksi ihmiset eivät liiku. Ihmiset eivät ymmärrä, mitä pitäisi tehdä eri tavalla. Ja kilpailijat kiittävät.

Oivalla piilosyy – ja päästä energia irti

Hitaan kasvun piilosyy ei ole osaamisen puute. Se ei ole resurssien puute.

Se on yhteisen oivalluksen puute.

Kun ihmiset oivaltavat itse, mitä strategia tarkoittaa juuri heidän työssään, he myös lähtevät liikkeelle. Ei siksi, että on käsketty – vaan koska he haluavat. Se on kuin käynnistysnappi, joka muuttaa passiivisuuden aktiivisuudeksi.

Periaatetasolla: Strategia ei liiku ennen kuin ihmiset liikkuvat. Ja ihmiset eivät liiku ilman oivallusta.

Lisää tietoa täältä:

👉 Tilaa viikottaiset minuuttivideomme

📘 Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt”

🎯 Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA

Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

3. Ongelman tunnistaminen

Juoksetko kovempaa – mutta et pääse eteenpäin?

Post author By Markus Westerlund
Post date April 25, 2025

Juoksetko kovempaa – mutta et pääse eteenpäin?

Kun yritys tekee maratonia sprinttivauhdilla

Kuvittele tämä: Johto puuskuttaa, tiimit vipeltävät hiki hatussa ja Slack laulaa kuin karaokebaari perjantai-iltana. Mutta mikään ei tunnu liikkuvan oikeasti eteenpäin. Kasvu matelee, ja tulokset näyttävät siltä kuin joku olisi printannut ne suoraan viime vuosikymmenen Excelistä. Aika usein tässä kohtaa nousee esiin klassinen lausahdus:

“Meillä on kyllä hyvä strategia.”

Ai on vai?

Hyvä strategia – vai vaan hyvä uskomus?

“Hyvä strategia” on usein kuin sekoitus vanhaa juhlapukua: Näyttää hyvältä henkarissa, mutta ei enää istu arkeen. Se on dokumentoitu huolella, tietenkin PowerPointiin, ja sen päällä on pölyä enemmän kuin toimitusjohtajan squash-mailassa.

Yrityksissä ei usein ole puutetta strategiasta – vaan strategiasta, jolla on JUJU. Jos mikään ei muutu ja tulokset polkevat, voi olla, että kyseessä ei ole strategian puute, vaan strategian uskomus. Me uskomme siihen, koska se on tuttu. Me uskomme siihen, koska olemme olleet itse sen takana. Me uskomme siihen, koska se toimi aikaisemmin. Ja kuitenkin… mitään ei tapahdu enää.

Tehdään paljon, mutta tehdäänkö oikeita asioita?

Yksi iso oire tästä “liikkeessä mutta ei edistyksessä” -syndroomasta on strateginen ylikunto. Porukka tekee töitä lujempaa, lisää palavereita, lisää raportteja, lisää seurantoja… mutta suuntaa ei ole tarkistettu. Kehitetään vanhaa sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin vanha.

Eikä kyse ole huonosta ihmisistä – vaan huonosta suunnasta. Tai oikeammin, suunnasta jota ei ole päivitetty muuttuneen ympäristön mukaan.

Strategian haaste: mukavuusalue = vaaravyöhyke

Usein kuvitellaan, että strategia on hyvä, koska sitä ei kyseenalaisteta. Mutta juuri se onkin vaaran merkki. Jos strategia tuntuu liian helpolta, liian tutulta, liian mukavalta – se on todennäköisesti jo vanhentunut.

Tässä kohtaa kysytään: Koska viimeksi strategianne herätti tunteita? Innostusta? Pientä ahdistustakin? Jos vastaus on “ei aikoihin”, on korkea aika haastaa sitä – sillä kehitys ei tule mukavuusalueelta käsin.

Strateginen laiskuus on ovela piilosyy

Hitaan kasvun piilosyyt ovat juuri näitä. Strateginen laiskuus on yksi niistä. Ei se tarkoita, että ihmiset olisivat laiskoja. Se tarkoittaa, että ajatukset ovat juurtuneet. “Näin me aina toimimme.” “Tämä on meille toiminut ennenkin.” “Meillä on hyvä strategia.”

Näistä ei kuulu ääntä – ja siksi ne ovat vaarallisimpia.

Uskomusten haastaminen on uuden alku

Mitä tehdä? Ei tarvitse vielä mullistaa kaikkea. Mutta aloita yhdestä rohkeasta kysymyksestä: Entä jos strategiamme ei olekaan hyvä? Kutsu ihmiset haastamaan ajatuksia. Käytä digitaalisia työkaluja. Kokeile, mitä tekoäly ehdottaa. Päästä introvertitkin ääneen. Ja katso, kun uusi ajattelu alkaa versoa.

Muista: Kone voi ehdottaa. Ihminen päättää.

Lisää tietoa täältä:

Tilaa viikottaiset minuuttivideomme
Tilaa kirja “Oivalla hitaan kasvun piilosyyt”
Varaa maksuton sparrauskokous Markuksen kanssa

Markus Westerlund

Herättikö blogi ajatuksia? Varaa kokous!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA

Stradigo Oy

Uudenmaankatu 2 C 19
00120 Helsinki

Tietosuojaselosteemme

Verkkolaskuosoite

003721208580 OpusCapita
Solutions Oy 0037212085800

Laskut sähköpostilla

markus.westerlund@stradigo.com

3. Ongelman tunnistaminen

Koska kannattaa päivittää strategia?

Post author By Markus Westerlund
Post date January 19, 2024
8 Comments on Koska kannattaa päivittää strategia?

Strategian päivitys – Koska kannattaa päivittää strategia?

Yrityksen johto tai yrittäjä ei välttämättä ymmärrä, että huono tulos johtuu strategiasta. Tulos voi olla okei, muttei loistava eikä voittava. Kysymys voi silloin olla strategiasta, ja strategian päivitys on aiheellista.

Fasilitointeja olen tehnyt monta kymmentä vuotta ja ollut mukana yli sadassa yrityksessä. Olemme kollegojen kanssa yhdistäneet päämme ja keränneet tilanteita, joissa asiakkaamme ovat halunneet päivittää strategiansa.

Koska aika päivittää strategia?

Voisi sanoa, että on kolme suurempaa strategiatilanneryhmää, joissa kannattaa miettiä olisiko strategian päivitys paikallaan.

Ensimmäinen ryhmä on pakkotilanne. On sellaisia asioita, jotka on nyt vain tehtävä, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Voi olla myös että on aika vuosikellon mukaan.

Toisessa ryhmässä on tilanteita, joissa on liian vähän fokusta. Kun toiminta elää, se helposti myös laajentuu, laajentuu liikaakin. Silloin tällöin pitää vetää nippu yhteen ja muistuttaa itseään mikä se ydin on. Tietenkin voi käydä niin, että ydin kehittyy ajan myötä.

Kolmannen ryhmän tilanteissa strategia on hyvä, mutta se ei vaan oikein toteudu. Implementointi viivästyy ja viivästyy.

1. Kiiretilanne!

Yritysjärjestely

Jos yrityksen omistus muuttuu, tapahtuu fuusio tai ostetaan yritys, silloin usein todetaan, että yhteinen strategia on tehtävä.

Uusi toimitusjohtaja on aina sellainen, joka haluaa kääntää jokaisen kiven. Hänen tehtävänsä on uusia yritystä. Uusi organisaatio on aina strategian implementoinnin tärkein työkalu, mutta käytännössä asia usein menee niin, että intuitiivisesti organisoidaan ja sitten uusien ihmisten kanssa kiteytetään strategia. Intuitiivisesti tiedetään siis ilmassa oleva strategia, jolloin organisoidaan ensin ja sitten luodaan strategia.

Jos omistajat haluavat myydä yrityksen, silloin pitää saada valuaatio maksimaaliseksi. Yritykseen tarvitaan sijoittajia. Pitää pystyä näyttää hyvä strategia.

Markkina muuttuu

Kiiretilanne on myös silloin, kun tapahtuu dramaattinen markkinamuutos. Kilpailija voi jyllätä ja ottaa osuuksiamme, ei hyvä. Tai sitten voi tulla suuri sääntelymuutos. On ihan pakko pohtia eteneminen uusiksi ja heti.

Talous ja rutiinit

Numerot voivat myös olla pakkasella: Syntyy turnaround-keissi, rahat on loppu ja pitää miettiä yrityksen pienentämistä, kiinteitä kustannuksia. Ja miten sitten fokusoidaan pienempi porukka?

Voi olla myös sellainen tilanne, että rahaa on liikaa kassassa. Sitä pitää investoida johonkin, jos kaikkea ei jaeta sijoittajille osinkoina.

Sitten on vielä hyvin tavallinen, “Nyt on kevät ja nyt pitää miettiä!” -tapaus. Olen kovasti vastaan tällaista rutiininomaista viivoittimella vedettyä tapaa, missä käytetään edellisen vuoden kuvia ja kalvoja. Tuore ote pitää olla. Unohda edellisen vuoden slaidit, mieti!

Kiiretilanne on selvä juttu. Kaikki tietävät että nyt tulee stoppi, nyt mietitään!

2. Lisää fokusta

Parempi kilpailukyky

Näissä tilanteissa nimenomaan on rönsyilty liikaa ja huomataan, että kilpailukyky on laskenut. Ne kukat, jotka eivät menesty, tarvitsee kitkeä pois ja kohdistaa kaikki lannoitus menestyjille.

Tavoitteita voi olla niin paljon, ettei niitä olla priorisoitu. Silloin voimakas priorisointi on hyvä ase.
Sehän on strategia se.

Voi olla, että ollaan menty monta vuotta niin, että suunta on ilmassa korvien välissä. Se on myös strategia ja se voi olla loistava ja hyvinkin ketterä. Mutta, silloin kun yritys kasvaa, tulee välttämättä vastaan piste, jossa ihmisiä on niin paljon, ettei voi hallita mihin kaikkiin suuntiin ollaan menossa.
Silloin tarvitaan kirjoitettu strategia!

Lisää kasvua

Kasvua tarvitaan kun ei olla tyytyväisiä tilanteeseen. Emme kasva riittävästi.
Mistä syystä tarjoomamme ei pure asiakkaille? Tässä on joku ongelma.

Voi olla, että tehdään ylilaatua. Toimitaan todella hyvin, mutta jostain syystä kilpailijat, pienet startupit ajavat ohi kovalla kasvulla samalla kun itse junnaamme paikalla. Ylilaatukin voi myös kertoa siitä, että strategian päivitys on tarpeen.

Saattaa myös käydä niin, että uusi optio tulee vastaan. Voi olla, että päätetään lähteä kulkemaan sitä tietä. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu huomenna, pitää siis olla ketteryyttä päivittää strategia tarvittaessa.

Lisää innostusta

Puhti saattaa puuttua toiminnasta. Toiminnan perustehtävä eli merkitys saattaa olla epäselvä, tai olemme liian byrokraattisia ja kehitystä ei kerta kaikkiaan tapahdu.

Ilmapiiri voi myös olla sellainen, että ihmiset eivät enää oikein usko tähän toimintaan. Menestys on aina paras motivaattori, mutta jos menestystä ei ole, voi syntyä epäilys ettei tämä bisnes olekaan hyvä. Silloin on tietysti strategian päivitys paikallaan.

3. Toteutus tökkii

Kolmannessa strategian päivittämisen tilanneryhmässä strategia on itsessään hyvä, mutta toteutus tökkii.

Gäppi strategiaan

Jotenkin on syntynyt gäppi strategian ja tekemisen välille niin, että strategia ei konkretisoidu, ei toteudu.

Voi olla, että strategiassa on epärealistiset tavoitteet ja ihmiset ikään kuin luovuttavat. On hyvin suuri taito tasapainottaa tavoitteet juuri oikealle kunnianhimo-tasolle. Jos hieno merkitys toiminnalle on olemassa, siis se SUURI TEHTÄVÄ, se yleensä antaa valtavan boostin ihmisten energioihin.

Tietysti on mahdollista, että meillä on väärät ihmiset nykytilanteeseen. Markkinatilanne on muuttunut, ja nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua, uudenlaisia uskomuksia siihen, miten tätä bisnestä pitää tehdä. Kun vesi valuu hiekan läpi, syntyy kuilu. Mitä enemmän olemme valuttaneet ”vettä” omassa toiminnassamme, yhä enemmän olemme alkaneet uskomaan voittavaan konseptiimme. Ja sitten emme enää voitakaan.

Kenties jokin asia muuttuu, yleensä se on teknologia. Uusi teknologia mahdollistaa uuden toimintatavan. Silloin strategian ja tekemisen välillä on gäppi. Voidaan tehdä kuinka hyvä strategia tahansa, mutta jos implementointi on tehty vanhalla tavalla, se ei onnistukaan, ei lennä! Pitää päivittää ajattelu.

Uusiutuminen hidasta

Voi olla, että kaikki tapahtuu liian hitaasti. Meidän pitäisi lisätä ymmärrystä tulevaisuudesta. Nykyinen tapa myydä ja markkinoida tökkii, ei osata digitaalista markkinointia, ja ollaan skeptisiä. Kyse voi olla nimenomaan asenteista, siitä veden kuilusta. Ei ole rohkeutta kokeilla ja nousta reunan yli.

Useimmat ihmiset kokevat mukavuusalueensa olevan turvallinen. Itse kuulun siihen koulukuntaan, joka katsoo ainoastaan jatkuvan ketterän oppimisen olevan turvallista. Seisova vesi on vaarallista! Se on jännä juttu, että kun ihmiset luulevat olevansa turvassa mukavuusalueellaan, se onkin itsensä petkuttamista ja nimenomaan turvatonta! Paikallaan pysyminen on kaikkein vaarallisinta. Ihmiset voimistavat ajan kuluessa asenteitaan. Alamme itse uskomaan näihin vanhentuneisiin uskomuksiin – ”You start to believe in your own bull…”.

Asiakaslähtöisyys

Toteutus voi tökkiä senkin takia, ettei asiakaslähtöisyyttä saada kuntoon. Olemme kaikki samaa mieltä, että olemme asiakaslähtöisiä, mutta kokouksissa emme mieti asiakkaita, vaan sisäistä toimintaa… Asiakaslähtöisyyttä ei siis ole kulttuurissa. Vaikka se olisi paperilla, ei se riitä.

Pitää pystyä tarjoamaan asiakkaille jotain uutta. Sen uuden asian pitää olla sellainen, että edelläkävijät tykkäävät. Jos menet kysymään konservatiivisilta asiakkailta mitä he haluavat, ja alat toteuttamaan heidän toiveitaan, voit saman tien laittaa sementtikengät jalkaan. Pitäisi aina kysyä edelläkävijä-asiakkailta. Jos he toteavat tämän olevan hyvä juttu, niin loppujengi seuraa vähitellen perässä.

Ei tarvitse kuitenkaan olla tyhmä ja myydä liian uutta, pitää myös olla jotain konservatiivisemmalle osalle. Aina väitetään, että asiakkaat ovat konservatiivisia. Sen takia firman konservatiivisin osa on myynti, koska se keskustelee konservatiivisten asiakkaiden kanssa. Näin ei tietenkään tarvitse olla! Se on nähty monta kertaa.

Sitten voi olla, että digiteknologia puuttuu. Se on kuitenkin aika haastavaa. Sitä olen nyt kymmenen vuotta opiskellut ja satsannut hirveän määrän rahaa siihen. Olen ihan kiehtoutunut mitä mahdollisuuksia digillä on meille antaa.

Vedetään yhteen: Milloin strategian päivitys on ajankohtainen?

Silloin kun on kiire, pakko. Se on helpointa tietyssä mielessä, koska kaikki ymmärtävät, että nyt juttu on strategiasta kiinni.

Strategia kannattaa päivittää myös silloin, kun toiminta on päässyt hajoamaan liian moneen suuntaan, että fokusta ei ole riittävästi. Pitää selvittää, mikä meidän ydinfokus on tänään? Sitä kannattaa istua miettimään.

Hienokin strategia on hyvä vasta kun se toteutuu. Toteutus tökkii niin helposti. Vai onko tilanne se, että strategiassa on kuitenkin bugi? Ehkä pitäisi miettiä, ja katsoa toteutusta tuorein silmin.

Siinäpä tilanteet!

Laita strategia tulille ja strategian päivitys alkakoon!🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Viimeaikaisia blogeja

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Keitä olemme

Tietosuojaselosteemme

3. Ongelman tunnistaminen

Virhe: Ei osallisteta ihmisiä

Post author By Markus Westerlund
Post date January 15, 2024

Ei osallisteta ihmisiä

Strategiaprosessin aikana voi tapahtua virheitä, joiden ansiosta strategia ei toteudu. Katsotaan ensimmäinen strategiaprosessin kardinaalivirhe.

Ensinnäkin, muistutan tästä viitekehyksestä eli strategiamatkasta, jossa koko strategiaprosessi muodostuu kolmesta toistuvasta luupista.

Ensimmäisessä suuntaamme yrityksen, eli päätämme strategian ja seuraamme sen toteutusta kvartaaleittain. Siitä lähtee inputti arkijohtamiseen, jossa katsotaan, minkälaisia konkreettisia alatavoitteita tarvitaan ja ryhdytään johtamaan niitä viikottain. Tässä luupissa myös yksilö johtaa itseään. Kolmas luuppi on päivittäinen tekeminen ja sehän pyörii kaikissa yrityksissä jatkuvasti.

Taito on linkittää nämä kolme luuppia keskenään. Mutta, katsotaan mitä ongelmia voi syntyä!

Osallistaminen puuttuu

Strategiaprosessin ensimmäinen kardinaalivirhe on se, ettemme osallista ihmisiä tähän ajatteluun. Nyt kun teknologia on olemassa, niin osallistaminen on mahdollista tehdä tehokkaasti. Muussa tapauksessa kustannukset ovat suuret, kun yrität saada ihmisiä mukaan implementointiin. Juna meni jo.

“Mitä tämä on käytännössä?”

Vanhassa maailmassa johto istuu ja miettii strategioita kabinetissa. Kovan väännön jälkeen he saavat strategian sovittua ja ovat innostuneita, kun homma on vihdoin purkissa. Sitten pidetään tiedotustilaisuus, johon väki osallistuu mielellään.

Tilaisuuden päätyttyä heillä on kuitenkin monta kysymystä, eivät ymmärrä mitä tämä kaikki tarkoittaa heille itselleen käytännössä.

Mitä meidän pitää tehdä? Tässä on tämän lähestymistavan haasteet:

Joudut selittämään ihmisille mikä se strategia on, myymään heille ajatuksen. He joko ostavat sen tai ei. Millä saat heidät tajuamaan? Yksi johtaja keksi kamalimman termin mitä olen kuullut: “Keskusteluttaminen”. “Keskusteluta nyt niitä tyhmiä, että he ymmärtävät mistä on kysymys.”

LOPETA! Älä tee tätä näin!

Käytä mahdollisuutta tehdä aidosti yhdessä!

Ensin pidetään tunnin kickoff kaikille. Siinä kysytään kysymyksiä kaikilta, pohditaan, miten kasvua luodaan ja mistä homma kiikastaa. Sitten seuraa työpajat. Teknologian ansiosta voidaan pitää työpajoja suuremmallakin porukalla. Kysytään, kuka haluaa tulla niihin mukaan.

Työpajojen jälkeen esitetään välitulos henkilöstölle. Näytetään mitä on saatu aikaiseksi ja kysytään mitä asiasta ollaan mieltä. Viimeisenä pidetään finalisointityöpajat ja jälleen viimeinen strategiakokous henkilöstön kanssa.

Tällä tavoin kun toimit, mitään ei tarvitse myydä. Implementointi on alkanut de facto jo ensimmäisen kickoffin aikana. Tottakai ihminen ryhtyy toteuttamaan sitä mitä pohtii ja joka on hänen mielestä järkevää! Vältä strategiaprosessin ensimmäinen kardinaalivirhe!

Laita strategia tulille!🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Viimeaikaisia blogeja

Rdigo

Keitä olemme

Tietosuojaselosteemme

3. Ongelman tunnistaminen

1.09 Suuret strategiset valinnat

Post author By Markus Westerlund
Post date January 15, 2024
10 Comments on 1.09 Suuret strategiset valinnat

Suuret strategiset valinnat ja tavoitteet

Tänään aiheena on liiketoiminnan suuret ja kovat valinnat. Strategiset valinnat ovat niitä liiketoiminnan suuria valintoja. Niistä muodostuu yrityksen strategiamatka, jota mielelläni käytän strategian viestinnän pohjana. Helppo ymmärtää.

Strategiamatka laittaa strategian tulille? – Laitetaan kolme luuppia pyörimään ketjutettuina.

Tänään on vuorossa ‘Suuntaamme’-vaiheen Valitsemme ja Kiteytämme -osiot, joissa tehdään isoja päätöksiä. Tänään katsotaan miten nämä suuret päätökset valitaan.

Edellisissä teksteissä on siis esitelty koko viitekehys, miten kaikki otetaan mukaan ja vanhoja strategiamalleja haastetaan. Trendejä ja niiden uhkia ja mahdollisuuksia analysoimalla pystyy näkemään, miten tulisi reagoida. ‘Brutaalissa arjessa’ mietitään mikä se brutaali arki on, jossa elämme.

Minulla oli tänään workshop yhden organisaation kanssa ja se hetki oli niin nautinnollinen, kun ihmisissä syttyi valo ja ne suuret valinnat löytyivät. Samalla löydettiin vaihtoehtoinen ajatustapa: Kun he yleensä miettivät suuria asioita tuotantolähtöisesti, me käänsimme ajatustavan asiakaslähtöisiksi. Ryhmän vetäjän mukaan tämä on kova juttu, tähän vastasin että “Eiks ookki?”

Strategiset valinnat voidaan myös listata yksitellen. Kysymyksillä saadaan kovat valinnat esille ja kyse on usein kysymysten laadusta. Voi kysyä, mitkä teidän suuret liiketoimintavalintanne ovat? Nyt olemme siellä bisneksen ylätasolla ja myös ytimessä.

Oli se bisnes sitten ihan mikroyritys tai iso yritys, niillä kaikilla on erinäköisiä liiketoimintoja, jotka ovat erinäköisissä vaiheissa elinkaaressaan. Kysymys on, ovatko nämä kaikki bisnekset ikään kuin oikeassa kodissakaan? Voidaanko kuvitella, että meidän pitäisi luopua jostain bisneksestä, jotta siihen ei turhaan käytettäisi kehitysrahaa? Fokusoidaan se kehitysraha siihen optimaaliseen paikkaan, mistä eniten saadaan palautetta.

Liiketoimintavalinta

Nämä isot liiketoiminnan strategiset valinnat ovat niitä todella massiivisia päätöksiä. Liiketoiminnat on hyvä visualisoida ihmisille ja näyttää ne nelikentässä. Silloin ymmärtää, mitkä ovat kiinnostavia asioita ja miten ne saavutetaan. Silloin myös nähdään koko horisontti, big picture, ja voidaan alkaa kysyä: Kannattaako meidän nyt satsata kaikkien bisnesten parantamiseen, vai pitäisikö meidän tehdä isoja valintoja? Se on sellainen keskustelu, että kun tähän lähtee, niin yhtäkkiä ihmiset nousevat satelliittitasolle.

Kerroin aikaisemmin tarinan Kuwaitin sodasta ja kenraali Schwarzkopfista. Hän totesi, että ruohonjuuritasolla pystyt vihollisen hyökätessä tekemään hyviä päätöksiä. Mutta, kun menet ylös helikopteritasolle, sitten todella näet mitä pitää tehdä. Liiketoimintavalinnoista tarvitaan tämä kartta, jotta näkee missä meidän liiketoimintamme on.

Unelmoidakin täytyy uskaltaa. ‘Unelmointi’-vaiheessa tulee valtava määrä ajatuksia, mutta sen lisäksi pitää uskaltaa olla vainoharhainen. Mietitään miten voimme mokata koko homman ja millä tavalla pelastaudumme siltä. Sitten tulee se hetki, jolloin täytyy tehdä päätöksiä näistä kovista valinnoista.

Strategiset valinnat sihvilöidään esiin

Kun pidämme kokouksia koko henkilöstön kanssa, saamme valtavasti kommentteja. Nämä kommentit otetaan ja dokumentoidaan käyttäen digitaalista taulua, esim. Trelloa. Näin saadaan kaikki, introvertit mukaan lukien, kirjoittamaan. Yhdessä prosessissani on saatu nyt jo melkein neljä tuhatta kommenttia. Kommentit keitetään kasaan ja sieltä sihvilöidään kovat valinnat esiin. Se on tämän koko jutun idea. Sitten loppujen lopuksi voimme kiteyttää sen kaiken yhdelle strategiasivulle.

Kuvassa on suppilo, funneli kuten englanniksi sanotaan, ja se on kerta kaikkiaan saatava kuntoon.
Kun funneli on kunnossa

A.) Saadaan parempia ajatuksia, koska kaikki ovat mukana,
B.) Mitään jalkautusta ei ole, kun se tapahtuu automaattisesti.

Yhden prosessin aikana, kun istuimme hallituksen kanssa, tuli kommentti että

“Eiväthän nuo osaa miettiä tulevaisuutta, he ovat niin kiinni nykypäivässä”.

Siinä he ovat väärässä: Siellä on moni, joka miettii ja moni, joka osaa. Ja koska heidän ajatuksensa ovat kiinni arjessa, ajattelu on usein laadukasta. Vaikeaa on kuitenkin suurien valintojen löytäminen sieltä kaikkien kommenttien joukosta. Se onkin hallituksen tehtävä sanoa, mitkä odotukset ovat tälle prosessille.

Mitkä ovat ne suuret kysymykset, joihin tarvitaan vastaus? Porukka alkaa niitä pohtimaan ja antaa vastauksia. Kun prosessi etenee, tulemme yhä lähemmäksi sitä hetkeä, kun suuret ja kovat valinnat, eli strategiset valinnat sihvilöityvät esiin.

Markkinavalinta

Toinen tapa tehdä kovia valintoja on markkinavalintojen kautta. Sitä voidaan usein
ajatella ihan maantieteen avullakin: Missä paikoissa toimimme? Jos kysytään ihmisiltä, jotka tekevät töitä pelkästään Suomessa, niin voi olla, etteivät he edes osaa ajatella tekevänsä töitä muussa maassa. Muuta, jos ollaan kasvettu isoksi yritykseksi Suomessa ja on vaikeaa löytää uutta potentiaalia, silloin kypsyys ajatella muutakin on luonnollisempaa. Onko nyt markkinavalinnan paikka? Se on erittäin hyvä kysymys: “Onko meillä oikeat markkinat?” “Pitäisikö meidän kehittyä eteenpäin ja laajentua?” Tuosta tulee isoja päätöksiä.

Sitten ihmisille aina tulee ahdistus, että voiko tätä nyt vain tehdä näin. Eikö pidä tehdä isoja analyyseja? Tähän poikani Oskar antoi hyvän vastauksen: Voit aloittaa tekemällä alkuoletuksen ja kysyä itseltäsi, oletko tehnyt tarpeellisen määrän taustatutkimusta? Jos et ole tyytyväinen siihen mitä sinulla on, sinun täytyy mahdollisesti tehdä lisää taustatutkimusta. Jos sekään ei riitä, sinun mahdollisesti tarvitsee aloittaa kokonaisvaltainen tutkimusprojekti tyydyttävän tuloksen saamiseksi. Viimeisin optio tottakai tarkoittaa, että joudut kuluttamaan enempi aikaa ja rahaa, ja se ei välttämättä sovi nykyiseen aikatauluusi. Joka tapauksessa joudut tässä vaiheessa prosessia päättämään, onko sinulla tarpeeksi tutkimusdataa tehdäksesi korkealaatuisen päätelmän.

Tulevaisuus?

Maailmankuulu ruotsalaisen tulevaisuustutkija KjellA. Nordströmin piti todella hyvän esitelmän Suomessa eräässä tilaisuudessa. Hän aloitti esitelmänsä näin:

“Tulevaisuutta ei voi tutkia, koska sitä ei ole.”

Se kolahti! Mitä tahansa numeroita ennustamme tulevaisuudelta, ne ovat kaikki arvauksia. Tilastoja ja numeroita voi katsoa taaksepäin ja vetää viivan – katsoa nouseeko vai laskeeko se, mutta kaikki johtopäätökset ovat arvauksia tai uskomuksia. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka tietää tulevaisuuden.

Sanon aina, että ne kristallipallot, joista näkee tulevaisuuden ovat loppuunmyyty ja niitä ei enää valmisteta.
Mutta, on jännä. kun laitat luvun Excel-taulukon soluun, se muuttuu faktaksi monen mielessä. Voit höynäyttää ihmisiä todella makeasti. Laita teksti ruudukkoon, niin se muuttuu faktaksi. Ihme juttu! Se siitä analyysistä.Hypoteeseja voi siis tehdä ja tehdään lisätutkimus, jos tarvis.

“Mutu”

Se mitä syvästi vihaan on sana “mutu”. “Tämähän on vain mutua”. Se on vaarallinen sana, koska se ei arvosta ammatillista kokemusta ja näkemystä. Mutu lähtee siitä, että tulee käyttää matemaattis-luonnontieteellistä paradigmaa – ajattelutapaa, jossa ainoastaan se mikä mitataan ja tulee itsemme ulkopuolelta on totta. Mutta sitten on toinen tapa ajatella, että se mitä ihminen ajattelee ja tuntee, on hänelle hyvinkin totta. Se voi jopa olla enemmän totta, kuin se mitattu asia koska puhumme tulevaisuudesta. No, itse en ole tämän alan asiantuntija, joten teoreetikot voivat tästä vääntää kättä. Kuitenkin uskon hyvän bisnesnäkemyksen voimaan.

Asiakasvalinta

Kolmas tapa tehdä kovia valintoja on asiakasvalintojen avulla: Valitaan ketkä pitää
olla meidän asiakkaamme. Mietitään miten ryhmitellään asiakkaat, eli segmentoidaan. Miten voimme keskittyä yhä paremmin niihin asiakkaisiin, jotka ovat meille todella tärkeitä, ja jotka tarvitsevat meitä?

Tuotevalinnat

Neljäs tapa on tuotevalinnat: Tässä mietitään mikä on meidän tarjoomamme eri segmenteille. Tämän ajattelun avulla voida tehdä hyvinkin suuria valintoja. Mihinkä tuotteisiin satsaamme, mitkä ovat meille kaikkein kiinnostavimpia ja mihin tuotekehitykseen satsaamme.

Suuret mahdollisuudet ja uhat

Viides tapa on suuret mahdollisuudet ja uhat. Kysyn usein edellisten lisäksi, niin että ajatukset todella keskittyvät kasvuun ja liian suurien riskien välttämiseen. Tähän voi hyvin tulla esimerkiksi digitalisointi ja tekoäly, ekologisuus jne. Näistä voidaan saada yhtäkkiä todella isojakin valintoja.

Toivo

Viimeinen ryhmä tässä listassa on mielestäni jännittävä. Mitkä ovat sellaiset valinnat, jotka herättäisivät suurta toivoa organisaatiossa. Näistä valinnoista voi syntyä suuri energian purkaus ja myös merkityksellisyyden tunne. Moni teknisesti ajatteleva ihminen voi ajatella, että tämä on hempeää hölynpölyä, kukkahattu-ajattelua. Mutta itse asiassa mikään ei ole niin kova valinta, kuin se, että saat sata henkeä juoksemaan samaan suuntaan innostuneesti! Norsunluutornista voit tehdä päätöksiä, mutta jos et saa ihmisiä niitä innostuneesti toteuttamaan, mitään ei tapahdu.

Yhteenvetona voi sanoa, että oikeiden valintojen tekeminen on todella, todella tärkeää! Strategiset valinnat ovat kovien valintojen tekemistä.

Laita strategia tulille!

Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Viimeaikaisia blogeja

Rdigo

Keitä olemme

Tietosuojaselosteemme

3. Ongelman tunnistaminen

1.13 Strategian oletukset

Strategian oletukset

Näin kertoi tulevaisuuden tutkija Kjell A. Nordström. Tämä on aivan fantastinen kiteytys! Se tarkoittaa sitä, että kaikki mitä ajattelemme tulevaisuudesta on oletuksia ja arvauksia, myös strategian oletukset. Sellaista neroa ei ole, joka tietäisi mitä huomenna tapahtuu. Todennäköisyyksiä voi laskea, mutta ne ovat kaikki arvauksia. Alan uskomaan, että tämä on todella viisas virke.

Jotta pääsemme eteenpäin, meidän on elettävä oletusten armoilla. Teemme tulevaisuuden oletuksia, mutta ne eivät ole mitään muuta kuin uskomuksia. Hyvin jännä pointti.

Kukaan ei tiedä mihin maailma menee, mutta toiset osaavat paremmin olettaa sen suunnan.
Meillä on myös oletuksia strategiasta. Näiden oletusten laatu vaikuttaa voimakkaasti siihen minkälainen strategiasta tulee.

Strategia rakennetaan oletusten päälle

Strategia on matka A:sta B:hen ja se rakennetaan nykyoletuksiemme päälle. Pointti on se, ettei kukaan oikeastaan tiedä mikä piste B on. Se nähdään sitten! Jos yrität määritellä pisteen B, sinne ei välttämättä päädytä, koska matkalla löytyi vielä fiksumpi piste.

Itseasiassa etenemme tietyn sektorin sisällä. Sektori on paras metaforani strategialle.
Strategiassa määritellään sektorin rajat, ja sitten annetaan porukan löytää paras mahdollinen tie sektorin sisällä.

Usein kuitenkin lähtöpisteessä tilanne näyttää tältä:

Olemme pisteessä A ja päätämme etenemisen sektorin. Emme kuitenkaan tiedä, mikä se piste B on mihin lopulta päädymme. Olemme itse asiassa aina tällaisen sektorin haasteen edessä. Ihmiset. jotka ovat töissä meillä, löytävät sektorin sisältä parhaimman tien. He päätyvät pisteeseen B, joka on mikä on.

Uskon, että jos näin ajattelee tulevaisuutta, syntyy ketterä strategia. Väitän, että se on kilpailukykyisempi kuin tarkkaan suunniteltu piste. Lineaarinen strategia, missä yritetään määritellä piste B, on suunnitelmaltaan vanhentunut jo huomenna. Vaarallisinta siinä on se, että alamme uskoa suunnitelmaan. Menetämme herkkyyden. Ikään kuin meillä olisi silmälaput niin kuin hevosilla, ettemme vaan katsoisi muualle kuin eteenpäin. Ei rokkaa enää!

Oletuksen laatu → Strategian laatu

Kannattaa selvittää strategian oletukset ja myös haastaa niitä. Jos meillä on hyvä oletus, syntyy hyvä strategia.

Jos meillä on huono oletus, syntyy huono strategia. Se on loppujen lopuksi aika helppoa. Haaste on se, että oletukset ovat usein ilmassa näkymättöminä.

Kyllä jokaisessa yhteisössä ja yrityksessä on oletuksia, mutta niitä ei olla tehty näkyviksi. Sen takia emme välttämättä selvästi tiedosta minkä päälle rakennamme strategian.

Näitä oletuksia voi olla markkinasta, asiakkaista, tuotteista yms. Väitän, että oletukset kannattaa visualisoida ja niitä pitää voimakkaasti haastaa. Vanhentuneiden oletusten päälle ei kannata rakentaa.

Olen omassa työssäni tehnyt haastamista jo monta vuotta. Kokemuksesta voin sanoa, että kymmenestä tärkeimmästä markkinaoletuksesta kolme voi olla vanhentuneita. Ennen ne olivat kilpailukykyisiä, mutta nyt jotain on tapahtunut. Oletukset eivät enää luo kilpailuetua, usein päinvastoin, jarruttavat.
Jos jatkamme sellaisten oletusten päälle rakennettuja toimintatapoja, ei lennä, häviät!

Usein teknologia mahdollistaa muutoksen ja haastaa vanhat uskomukset. Pitää osata nähdä koska oma peli muuttuu. Sen takia kannattaa ottaa selvää, mitä teknologialla voi tehdä ja sen kautta huomata mitkä oletukset ovat passéja ja mitkä hyvinkin valideja?

Haasta mantrat!

Haastetaan omat mantramme! Oli se yritys tai yhteisö mikä tahansa, sinne syntyy käytännössä mantroja. Alamme toistamaan jotain avainuskomuksia menestymisestä. Vähitellen vaarana on se, että alamme yhä enemmän uskomaan näitä. “You start to believe in your own bullshit”, kuten joku sanoi.

Usein on kannattavaa ottaa ulkopuolinen kokenut haastaja kehiin, koska hän pystyy haastamaan kysymyksillä tuorein silmin. Ulkopuolinen ei myöskään ole osa sisäistä poliittista peliä, jota aina tuuppaa olemaan.

Oikeanlainen haastaminen saattaa olla ratkaisevan tärkeä asia, jos haluat tehdä hyvän strategiamatkan tulevaisuuteen.

Hyvät strategian oletukset johtavat hyvään strategiaan, ja hyvä strategia on ihmisille todella innostavaa! On hienoa saada olla mukana toteuttamassa SUURTA TEHTÄVÄÄ, aurinkoa. On hienoa saada olla mukana voittavassa pelissä. Menestys motivoi suuresti.

Laita strategia tulille!🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Viimeaikaisia blogeja

Rdigo

Keitä olemme

Tietosuojaselosteemme

3. Ongelman tunnistaminen

1.05 Visio on turha!

Visio on turha! - Että mitäh?

Tänään vedetään pidempää puuta pesään! Väitän, että visio on turha. Mitä?! Ainakin siinä muodossa, jonka olen nähnyt markkinoilla monessa yrityksessä.
Nyt kerron, miten tätä voi parantaa. Lähde matkalle mukaan!

Ensinnäkin, visio on todella vaikea määrittää. Hirveän moni ihminen hikoilee yrittäessään löytää kristallipallon ja katsoa tulevaisuuteen. Tehdä oletuksia. Mutta kristallipallot ovat loppuunmyytyjä ja niitä ei enää valmisteta. Samalla kuitenkin on paine, että pitäisi olla visio. Sitten lähdetään miettimään, mikä se on.

Kun määrittely on saatu aikaan, käy helposti niin että se ei käytännössä ohjaa yhtään mitään. Tämän takia visio on turha. Ei siitä mitään suuntaa saa, se on helposti vain korulause.

Näin tapahtuu melkein yli 95% yrityksissä: Kaikki haluavat olla johtava numero ykkönen, paras ja halutuin. Se on heidän visionsa. Kun menen sanomaan, että “Eikö numero ykkönen ole asema?” He vastaavat: “Juu”.

Seuraavaksi kysyn: “Kuka sen aseman teille antaa?” Vastaus on helppo: ASIAKKAAT!

“Mitä te sitten teette, jotta olette sellaisen kunnian arvoisia?” –“Uuups…Eihän me oikein tiedetä”

Jotain on hassusti tässä ajattelussa! Voidaanko sitä korjata, ja mikä on oikeastaan se juju koko homman takana?

Ongelma on, että lauseet ovat tyhjiä ja tuo kupla on aika helppo puhkaista. Luulen, että moni yritys määrittelee sen ykkösaseman, koska siten he pääsevät tästä pälkähästä. Ykkösasema on tärkeää osakkeenomistajille, koska he tietävät että markkinajohtaja tienaa eniten. Sen takia tämä on omistajille todella inspiroiva juttu. Mutta se ei ohjaa toimintaa, lause on tyhjä!

Puhkaistaan kupla, ja katsotaan mitä voitaisiin tehdä.

Mihin visiolausetta tarvitaan?

Aloitetaan sellaisesta ajatuksesta, että mikä se perusajatus tämän takana on? Miksi visiolausetta tarvitaan?

Ensimmäinen syy on erittäin tärkeä bisnekselle, luoda merkitystä sekä meille että asiakkaille. Sen pitäisi myös antaa suuntaa, mutta jos suunta on ykkösasema, minkä suunnan se antaa? Millä tavalla se ykkösasema tehdään, mitä meillä pitäisi silloin olla? Suunta on hyvin tärkeää, siitä olen samaa mieltä.

Nyt on hyvin tärkeää, että visio auttaisi vastuullistamaan liiketoimintaa. Hyvin tavoiteltava tila.Sitten tietenkin se, että vision tulisi nostaa energiaa ja innostusta. Että ihmiset olisivat sitä mieltä, että on todella hienoa olla tässä firmassa töissä, koska toteutamme suurta tehtävää.

Ehkä kuuluisin visiolause on J.F. Kennedyn “I want to have a man on the moon before the end of the sixties”. Minkä innostuksen se antoi! Sehän oli visio, mutta samalla voisi sanoa, että se oli Suuri Tehtävä. Palaan tähän vielä, koska haluaisin korvata vision suurella tehtävällä. Se antoi NASAlle aivan valtavan energian – se oli merkityksellinen tehtävä! Paitsi sitten kun kuuhun oli lähetetty parikymmentä ihmistä, se projekti lopetettiin. Kuitenkin se, että ihminen pääsi toiselle taivaskappaleelle oli aivan hurjaa!

Syvempi merkitys

Jotenkin tämä syvempi merkitys on hieno asia. Olemme Rdigossa jo kauan käyttäneet aurinkoa metaforana tälle. Jos aurinko on se, joka paistaa sekä itsemme että asiakkaamme päälle, sillä on merkitystä. Ja jos emme itse ole innostuneita tästä merkityksestä, emme me osaa tartuttaa sitä asiakkaisiinkaan. Sen takia tässä järjestyksessä: ensin me, sitten asiakkaat.

Kuvassa on sektoreita: Miten aurinko näkyy sekä asiakkaille että omille ihmisille? Miten aurinko loistaa myyntiin ja tuotantoon, ja niin edelleen. Sektoreihin laitetaan vähitellen monta tärkeää asiaa, ja yhdessä siitä muodostuu aurinkokonsepti eli merkityskonsepti. Sen takia olen sitä mieltä, että syvempi merkitys on erilaistamisen keskeinen työkalu.
Monesta kultajyvästä muodostuu iso erilaistamisen kultakimpale.

Nämä kaksi sanaa, missio ja visio, ovat kirjaimellisesti niin lähellä toisiaan, että ne menevät tosi usein sekaisin. Ihmiset eivät yleensä osaa varmana kertoa mikä yrityksen missio ja vision on. He saattavat muistaa yhden, mutta eivät ole välttämättä varmoja kummasta puhutaan. Olen alkanut miettiä, että englannin sana purpose on todella mainio. Se oikeastaan yhdistää mission ja vision.

Purpose-sanalla on paljon suomennoksia, mutta olen päätynyt seuraavaan:

Suuri Tehtävä

Purpose on meidän Suuri Tehtävämme: Miten autamme asiakkaita, millä tavalla parannamme maailmaa, jne. Tämä ei muuten ole yhtään helppo asia määritellä. Rdigon jokaisessa strategiaprojektissa asiakkaiden nykyinen Suuri Tehtävä on päivittynyt paremmakisi, kun sitä ollaan katselmoitu kriittisemmin.

Hienoa tässä on, että aurinko paistaa päällemme jo nyt. Meillä on merkitys jo nyt ja Suuri Tehtävä jo tänään. Sitten kun mennään kolme-viisi vuotta eteenpäin, siellä se visiotilamme on. Entä jos se sama aurinko paistaa silloinkin, vielä kirkkaammin? Suuri Tehtävä on ehkä syventynyt ja voimistunut entisestään. Jos meillä on tänään missio ja visiotilassa vaan syventynyt missio, miksi käyttää kahta käsitettä? Varsinkin, kun on todella vaikeaa veikata mitä maailmassa tapahtuu ja missä menemme. Innostus tulee Tehtävästä!

Mutta, Suuri Tehtävämme on pysyväluonteinen. Ei se niin vain vaihdu. Ja jos vaihtuu, sitten ollaan vaihdettu bisnestä. Niinkin saattaa käydä, että on pakko vaihtaa bisnestä, koska kilpailu vanhalla alueella on bulkkiutunut ja sieltä ei enää saa palkanmaksurahaa.

Johtopäätös: Voisimmeko todella ajatella niin, että meillä on Suuri Tehtävä tänään ja strategia vie meitä kohti vielä syvempää Suurta Tehtävää? Tämä on valtava inspiraation lähde, ja siksi ehdotan visio-sanasta luopumista. On mahdotonta tietää mitä tulevaisuus tuo mukanaan, mutta Suuri Tehtävämme voi olla muuttumaton hyvin kauan.

Siis luopukaa visiosta! Luopukaa myös missiosta, ja korvatkaa se Suurella Tehtävällä! Voitte käyttää tästä mitä sanaa tahansa, mutta esimerkiksi päämäärä on huono sana siitä, että se on “siellä jossain”, koska aurinko paistaa jo tänään! Merkitys on myös ihan hyvä sana, mutta se ei ole niin aktiivinen. Suuri Tehtävä on voimakkaampi.

Laitetaan strategia tulille ja lähdetään parantamaan maailmaa Suurella Tehtävällä! Ja ollaan siitä ylpeitä! Erottaudumme kilpailijoista sillä, miten Suuri Tehtävä leviää organisaatioomme. Sitä on vaikeaa kopioida! Syntyy kilpailuetu, pysyvä sellainen! Wow!

Laita strategia tulille! 🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Viimeaikaisia blogeja

Rdigo

Keitä olemme

Tietosuojaselosteemme

3. Ongelman tunnistaminen

1.08 Ajattelun haastaminen

Post author By Markus Westerlund
Post date January 11, 2024
9 Comments on 1.08 Ajattelun haastaminen

Ajattelun haastaminen

Tänään aiheena on strategisen ajattelun haastaminen.

Olit sitten yritysjohtaja tai yksikön vetäjä, kaikilla meillä on se ongelma, että uraudumme ajattelemaan tietyllä tavalla. Strategisen ajattelun haastaminen on hyvä taito. Jos osaa haastaa ajattelutapansa, siitä on todella suuri etu. Nyt kerron, miten tämä tapahtuu käytännössä. Katsotaan viitekehystämme, miten strategia laitetaan tulille.

Tässä oli kysymys siitä, että tarvitaan kolme luuppia, jotka pyörivät ketjutettuina. Aloitan arkipäiväisestä ‘Teemme’-luupista, joka pyörii joka päivä. Siinä palvelemme asiakkaita ja ratkaisemme heidän ongelmiaan. Viikkotasolla pyörivällä ‘Johdamme’-luupilla taas johdamme arkitekemistä. Kysymys on, miten me saamme tämän toimimaan? Kuinka priorisoimme, asetamme alatavoitteet, resursoimme ja ohjaamme?

Kaikkein hitaimmin pyörivä luuppi on tämän strategian ensimmäinen ‘Suuntaamme’-luuppi, toisin sanoen Strategy Design. Pääte ”-mme” tulee siitä, että teemme tätä yhdessä. Käytännössä yritykset tekevät suuremman strategiakierroksen muutaman vuoden välein. Sen jälkeen tätä luuppia kannattaa pyöritellä kvartaaleittain. Katselmoidaan, miten implementointi sujuu ja tehdään pieniä tarkistuksia ja päivityksiä.

Lähdetään katsomaan ‘Suuntaamme’-luuppia, miten voimme haastaa ajattelutapamme. Viimeksi kerroin tästä “kutsumme kaikki” -luupista ja sen pointeista.

Brutaali arki

Seuraavana on vuorossa ‘Brutaali arki’: Miksi ollaan aina oravanpyörässä kehitysvelkoineen? Moni toteaa, että pitäisi olla jo pidemmällä kuin on. Miksi emme pääse eteenpäin, mitä pitäisi korjata? Tämä on joka organisaatiossa suuri haaste. Mikä arjessa tökkii ja estää meitä olemasta parempi? Yritämmekö aivan liikaa?

Marmeladi-ilmiö

Marmeladi-ilmiö on mainio esimerkki. Jokaisella organisaatiolla on ruokalusikallinen marmeladia, joka symboloi heidän resurssejaan, sisältäen rahan, kyvyt, tehtaat ja toimistot. Johto voi päättää montako paahtoleipää otetaan: Jos otetaan 32 paahtoleipää ja lusikallinen marmeladia, leipä se ei tule maistumaan miltään, ja siinä samassa kilpailija ajaa ohi. Entäpä jos ottaa viisi, seitsemän tai kaksitoista? Jos ottaa vain yhden, niin marmeladia on liikaa, ja firmaa pitäisi pienentää. Mikä on se optimi?

On tärkeää ymmärtää, kuinka monta projektia on menossa yhtä aikaa. Johto on huono, jos se ei täytä työntekijän kalenteria, mutta myös, jos se pyytää liikaa. Tässä analysoidaan arkea ja katsotaan, mitä sieltä löytyy, mikä tökkii, ja niistä tehdään yhteenveto.

Paranoia

‘Paranoiaa’ eli vainoharhaisuutta, pitäisi myös uskaltaa miettiä. Voiko joku tavalla tai toisella tulla meidän ja asiakkaan väliin? Yleensä teen rankkoja harjoituksia siitä, miten kyseessä oleva firma tuhotaan täydellisesti. Tämän jälkeen mietitään, kuinka tilanteesta pelastaudutaan, ja miten hienoja juttuja saadaan aikaiseksi. Yritetään pohtia, mitä kilpailijat tekevät, ja miten me vastaamme kilpailijoiden suorituksiin. Jälleen kaikki tiedot vedetään yhteen, keitetään kokoon ja kirjoitetaan puhtaaksi yhdelle strategiasivulle.

Mielestäni Uber on niin hieno esimerkki väliintulosta. Ennen oli taksimatkustaja ja taksikeskus, johon soitettiin halutakseen taksin. Sieltä annettiin numero, mutta ei ollut tietoa oliko auto löytynyt ja koska se saapuu. Mitä Uber siis teki? Se ui digitaalitekniikalla asiakkaan ja taksiautoilijoiden väliin näyttämällä kartalta, missä auto on, ja milloin se tulee. Enää ei tarvitse odottaa pakkasessa, vaan riittää, kun menee minuuttia ennen ulos.

Sama tapahtui myös Airbnb:llä. Ennen oli hotelli ja vieras. Airbnb tarjosi yksityisasuntoja halvemmalla kuin hotelli. Myös hotels.com ja ebookers tulivat matkailijan ja matkatoimiston väliin. Sitten kuitenkin tuli Trivago, joka tuli vielä ebookersin ja hotels.comin ja asiakkaan väliin, ja nappasi kaikki.

Digitaalitekniikka mahdollistaa sen, että joku voi tulla meidän ja asiakkaan väliin ja jopa syrjäyttää meidät kokonaan. Aika dramaattista, etten sanoisi.

Ajattelun haastaminen

Strategisen ajattelun haastaminen mahdollistaa sen, että jalkauttamista ei tarvitse. Kun ottaa kaikki mukaan, implementoiminen alkaa välittömästi ihan itsestään. Nyt kerron, miten saat ihmiset ulos mukavuusalueiltaan haastamaan nykyisen ajattelutapansa.

Tässä on malli, jota olemme käyttäneet paljon ja se on mielestäni aivan kettinkiä. Kukin boksi on oma työpajansa.

Trendit

Meillä on ulkomaailmassa pyöriviä trendejä, jotka voivat joko olla mustia pilviä tai sitten uusia mahdollisuuksia. Ne kannattaa käydä läpi ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Me käytämme usein Sitran trendejä, joista ihmiset valitsevat heille kaikista relevanteimmat ja kertovat mitä ne merkitsevät heille. Työskentelemme digitaalisesti yhteisellä työpinnalla, jolloin trendit saadaan helposti valittua.

Unelmointi

Pitää myös unelmoida. Ajattelemmeko me riittävän suuria ajatuksia? Miten voisimme toimia kymmenen kertaa nopeammin? Se on mahdotonta, kaikki sanovat. Vanhalla tavalla kyllä, mutta entä jos toimisimmekin uudella tavalla ja teknologialla? Voi olla hyvinkin mahdollista toimia ihan uudella tavalla.

Unelmointi on hyvin tärkeää. Meidän tehtävämme on viedä asiakas matkalle tulevaisuuteen. Asiakas matkustaa aikakoneella viiden vuoden päähän, ja kirjoittaa tarinan mitä hän siellä kokee. Tarinan avulla nähdään, minkälainen asiakkaan visiotila on. Sen avulla löydetään suuria asioita, mitä kannattaisi hyödyntää jatkossa.

Kovat valinnat

Kun trendit, unelmointi, brutaali arki ja paranoia on menty läpi, sitten on aika kovien päätösten: priorisoidaan ja priorisoidaan. Mitä isoja juttuja meidän pitäisi nyt tehdä?

Voidaan sanoa, että jokainen tekemämme tehtävä on oikeastaan vipuvarsi, joka voi olla pieni, keskisuuri, tai todella suuri. Nyt on kysymys siitä, mitä valintoja me teemme, strategiahan on valintoja.

Onko meillä sama ydin myös tulevaisuudessa, vai pitääkö mennä arvoketjussa eteenpäin? Mikä ja milloin on se edessä oleva transformaatio. Se on varmaa, että sellainen tulee, mutta koska ja mikä? Toimivatko arvomme ja kulttuurimme myös tulevaisuudessa?

Näiden kaikkien prosessien aikana kannattaa keskittyä erilaisiin kysymyksenasetteluihin workshopeissa.

Voin sanoa, kun olen fasilitoinut strategiaprosesseja 94 kappaletta tätä kirjoittaessa, että tämä on aivan killeri tapa tehdä ajattelun haastamista, toki erilainen. Pointtina on juuri se, miten haastat vanhan toimintamallin yhdessä kaikkien kollegojesi kanssa, ja kuinka sitä kautta löydät uusia mahtavia mahdollisuuksia. Strategisen ajattelun haastaminen on kova juttu. Enjoy!

Laita strategia tulille!🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Viimeaikaisia blogeja

Rdigo

Keitä olemme

Tietosuojaselosteemme

Strategia ilman JUJUa on kuin leipä ilman täytettä. Miten löytää hitaan kasvun piilosyy?

"On meillä strategia!" …niin on leipäkin. Mutta missä täyte?

Miten tunnistat, että JUJU puuttuu?

Hitaan kasvun piilosyy: Ylätason latteus

Miten JUJU syntyy?

Markus Westerlund

Tule mukaan matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA

Stradigo Oy

Verkkolaskuosoite

Laskut sähköpostilla

Se, mikä ennen toi menestystä, ei enää kanna. Mistä uusi voittava tapa?

Sama kaava, eri vuosi?

Kiireestä krooninen sokeus

"Hyvä strategia" – vai vain vanha strategia?

Miten tunnistaa, että ollaan jumissa?

Tarvitaan uusi voittava tapa

Markus Westerlund

Tule mukaan matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA

Stradigo Oy

Verkkolaskuosoite

Laskut sähköpostilla

Turhauttaako hidas kasvu? Oivalla piilosyy.

Strategia on – mutta liike puuttuu

Hitaan kasvun piilosyy: ei vastustusta, vaan inertiaa

Miksi mikään ei liiku?

Ja mitä seuraa? Hidas kasvu – ja epätoivo

Oivalla piilosyy – ja päästä energia irti

Markus Westerlund

Tule mukaan matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA

Stradigo Oy

Verkkolaskuosoite

Laskut sähköpostilla

Juoksetko kovempaa – mutta et pääse eteenpäin?

Kun yritys tekee maratonia sprinttivauhdilla

Hyvä strategia – vai vaan hyvä uskomus?

Tehdään paljon, mutta tehdäänkö oikeita asioita?

Strategian haaste: mukavuusalue = vaaravyöhyke

Strateginen laiskuus on ovela piilosyy

Uskomusten haastaminen on uuden alku

Markus Westerlund

Tule mukaan matkalle kasvuun!

SeuRAA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ VIIKOTTAISILLA MINUUTTIVIDEOLLA

Stradigo Oy

Verkkolaskuosoite

Laskut sähköpostilla

Strategian päivitys – Koska kannattaa päivittää strategia?

Koska aika päivittää strategia?

1. Kiiretilanne!

Yritysjärjestely

Markkina muuttuu

Talous ja rutiinit

2. Lisää fokusta

Parempi kilpailukyky

Lisää kasvua

Lisää innostusta

3. Toteutus tökkii

Gäppi strategiaan

Uusiutuminen hidasta

Asiakaslähtöisyys

Laita strategia tulille ja strategian päivitys alkakoon!🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Viimeaikaisia blogeja

Rdigo

Ei osallisteta ihmisiä

Osallistaminen puuttuu

“Mitä tämä on käytännössä?”

LOPETA! Älä tee tätä näin!

Viimeaikaisia blogeja

Rdigo

Suuret strategiset valinnat ja tavoitteet

Liiketoimintavalinta

Strategiset valinnat sihvilöidään esiin

Markkinavalinta

Tulevaisuus?

“Mutu”

Asiakasvalinta

Tuotevalinnat

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!

Tule mukaan
matkalle kasvuun!