Jos haluaa poikkeuksellisen hyvän strategian, pitäisi löytää ne poikkeuksellisen hyvät kysymykset. Tässä on tietysti kaksi tasoa: 

Ensimmäinen taso on se, että mietitään hallitustasolla ja ylimmän johdon tasolla mihin suuriin kysymyksiin tässä strategiassa halutaan vastata. Siihen pohdintaan kannattaa käyttää aikaa, koska se on ihan ydinjuttu. Siihen täytyy myös ottaa mukaan hallituksen jäsenet, jotta se asia ajautuu oikeille urille. 

Sitten on toinen taso kysymyksiä, joka tapahtuu siellä strategiaprosessissa: Miten yksittäisiä workshopeja, kokouksia, erilaisia ideointisessioita ohjataan oikeanlaisilla kysymyksillä? 

Markus: Sinulla on pitkä ura yritysjohdossa ja strategiakonsulttina. Tuleeko sinulle mieleen joku keissi, jossa koit että kysymys avasi uudet näkemät?

Eki: Aika usein tulee vastaan tilanne, jossa kysytään: “Mitkä ovat ne tärkeimmät ykköskysymykset?”. Sitä kun hetki pyöritellään ja brainstormataan,  alkaa nousta mahdollisesti yllättäviäkin näkökulmia. Jos sitä vielä pohditaan boksin ulkopuolelta: Minkälaisia mahdollisuuksia meillä olisi tarjolla, mitä kehitysvelkoja ja vahvuuksia, mitä pitäisi korjata ja rakentaa, onko olemassa uhkatekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon? Sieltä ne alkavat löytyä. Monessa keississä on onnistunut tämä alkuvaiheen haastaminen niin hyvin, että hallitus ja ylin johto ovat hieman muuttaneet sitä strategiatyön tavoitetta. 

Minulla oli taannoin sellainen keissi, jossa ensimmäinen toimeksianto oli strategian päivitys. Sen piti olla kevyempi päivityskierros. Siinä alkukeskustelussa huomattiin kysymysten etsimisen yhteydessä, että hetkinen, tähän tarvitaankin isompi remontti. Kevyemmästä päivityskierroksesta tulikin perusteellisempi! Se vaikutti strategiatyöhön ratkaisevasti, sillä prosessissa löydettiin uusia linjauksia matkan varrella.

Huonot kysymykset strategiatyössä