Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.08 Ruotsi-Suomi kulttuurierot

Suomi-Ruotsi kulttuurierot

Vaikka oma bisnes ei ulottuisikaan Ruotsiin, on mielestäni silti todella hyödyllistä ymmärtää välillämme oleva kulttuuriero. Ero Ruotsin ja Suomen välillä on hyvä ymmärtää, koska edistää monen asian läpimenoa. Lisäksi, onhan ruotsalaisilla muutama erinomainen asia, jotka voimme kopioida omaan kulttuuriimme. Ja tietenkin myös benchmarkkaus toisin päin on eduksi. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse.  

Asuin itse Ruotsissa pari vuotta, aikana jolloin työskentelin Nokialla. Silloin myös tutustuin Anita Ekwalliin, joka on edelleen aktiivinen konkari alallaan. Hän avasi minulle kulttuuriemme eroja. 

On yllättävää, kuinka paljon väärinkäsityksiä sattuu vain siksi, ettemme ymmärrä toisiamme. Olemme globaalisti ruotsalaisten kanssa ihan samaa kulttuuria, ja sen takia onkin yllättävää kuinka paljon meillä kuitenkin on kulttuurieroja

1. Ruotsi-Suomi kulttuurierot: Suunnittelu

Ruotsalaiset rakastavat suunnittelua ja nimenomaan osallistumista suunnitteluun. Ruotsalainen haluaa olla ryhmässä ja jakaa vastuun ryhmän kanssa. Suomessa halutaan actionia, spontaaniutta ja nopeaa toimintaa.

Ruotsissa pomolla on kanssatyöntekijöitä, medarbetare. Siellä ollaan hyvin kaverillisia ja pelkäämättömiä pomojen suhteen. Suomessa taas kaikki tietävät kuka on pomo ja häntä kyllä ehkä vähän pelätäänkin, kun hänellä on asemavalta. Me rakastamme yksilövastuuta, kun ruotsalaiset taas rakastavat ryhmävastuuta. 

Ruotsin diskuteeraaminen, on meille neuvottelussa vierasta siinä mielessä, että emme jaksa antaa sille niin paljon aikaa kuin itse asiassa tarvittaisiin. Ruotsalaiset haluavat keskustelulla kunnes kaikki ymmärtää miksi jotain tehdään. Suomalaiset taas, haluavat äkkiä toimintaan ja vitsaillaan ruotsalaisten diskuteeraamisesta. Ruotsalainen yrittää viimeiseen asti keskustelussa välttää konflikteja, kun taas suomalainen on voimakkaasti eri mieltä tarvittaessa.

Nämäkin erot ovat aika suuria, yllättävän suuria monelle meistä. Kun toimimme yhdessä, ruotsalaistenkin pitäisi ymmärtää meidän tapamme, ja meidän tulee ymmärtää ruotsalaisten tapa toimia. Kumpikaan meistä ei voi kokonaan muuttua, voimme ainoastaan kunnioittaa ja ymmärtää toista. Meillä on opittavaa toisiltamme. Kun näin teemme, saamme liiketoimintamme paremmin lentoon – siinä pointti!

2.  Ruotsi-Suomi kulttuurierot: Päätökset

Ruotsissa päätös tehdään konsensuksessa, Suomessa pomo päättää. Tämä on kuitenkin asia mitä vähän kritisoin ruotsalaisissa. Pomo saattaa tietää heti kärkeen mitä hän haluaa, mutta hän ei mene kertomaan sitä. Ensin hän kerää ryhmänsä ja varmistuu siitä, että kaikki ymmärtävät miksi päätös on tehtävä ja että suunta on tämä. Sitten hän kuuntelee muita, ja kerää informaatiota, ja sen myötä päätös saattaakin vielä parantua. Ei kaikki Ruotsissakaan ole samaa mieltä tietenkään, mutta he hyväksyvät päätöksen kun tietävät taustan ja siitä on yhdessä puhuttu. Ja yllätys, yllätys, kaikki alkavat toimimaan heti kun tämä aika on annettu. 

Suomalainen on kärsimätön, eikä jaksa sitä diskuteeraamista, vaan haluaa päätöksen. Meidän ongelma on se,  että kun ihmisiä ei olla kuunneltu, niin he voivat olla pottuuntuneita ja toteutus ei tapahdu eikä konkretisoidu vaikka päätös tehtiin nopeasti. Itse asiassa, uskon että monesti ruotsalainen tapa onkin nopeampi. Ruotsissa taas toteutus tapahtuu heti, Suomessa vaillinaisesti. Tämän johtamistyylin voisimme prujata ruotsalaisilta. Jos tarkkoja ollaan, niin Suomi on kyllä muuttunut ihan hirveästi 10 vuodessa ja monessa paikassa olemme jo oppineet kuuntelemaan, kertomaan läpinäkyvästi taustat ja tekemään päätökset yhdessä. Monessa organisaatiossa pyydetään esimerkiksi tavoitteet ensin porukalta, ei enää edetä ylhäältä alas. Tulos on näin parempi ja moni ei koskaan uskaltaisi antaa niin kovia tavoitteita kun bottom-upilla saadaan aikaan. 

Ruotsissa on kuitenkin tärkeää seurata hierarkiaa, joka on yllättävää, kun samalla ollaan niin kanssatyöntekijöitä. Ruotsalainen pomo saattaa olla ymmällään tai ärsyyntyä, jos joku ohittaa hänet ja puhuu hänen esimiehensä kanssa. Suomessa se ei ole niin vaarallista, ohittakoot sitten! Pääasia että homma toimii.

Tietenkin ruotsalaiset haluavat saada tuloksia aikaan ja niin saavatkin. Anita Ekwallin mukaan suomalaiset ovat yksilöinä visionäärejä. Meillä design-kulttuuri on iskostunut syvälle. Aina on ollut pakko itse keksiä ratkaisu erilaisiin ongelmiin kun ollaan eletty eristyksissä muilta. En ole varma, allekirjoitanko tätä täysin, koska uskon että sama pätee ruotsalaisiinkin, mutta ehkä tuossa on nyanssiero, eikä välttämättä kulttuuriero.

3.  Ruotsi-Suomi kulttuurierot: Toiminta

Itse arjen toiminnassa tapahtuu hyvin paljon väärinkäsityksiä, kun toimitaan yhdessä. Ensinnäkin, suhde aikaan on maissamme erilainen. Ruotsalaisessa näkökulmassa aikaa otetaan kunnolla, koska näin syntyy laatua. Tämä voi tietenkin olla totta. Suomessa kuitenkin katsotaan, että tehokkuus on tärkeää ja siksi päätetään asiat nopeasti. Voihan asioita sitten korjata ja viritellä jälkeenpäin. 

Kun Ruotsissa suunnitelmaa muutetaan, se on iso asia. Suomessa ollaan joustavia. Meillä tehdään niin, että jos päätös on väärä, sitä muutetaan. Se on tehokasta mielestämme. Se on sitä agilea kulttuuria, ketteryyttä, jota pitää olla strategiassakin.

Ruotsalainen haluaa hyvän ennakoinnin, ja siksi hänellä on pitkä varausaika. 

Ruotsissa asuessani opin sen, että jos keskiviikkona kutsut perjantaiksi naapurin luoksesi grillaamaan ja juomaan olutta, silloin hienovaraisesti saatat loukata ruotsalaista! Nimittäin oletat, ettei hänellä ole mitään tekemistä perjantaina, että hänellä on huono sosiaalinen kuvio. Kyllä ruotsalainen tulee, mutta hänen täytyy ensin selittää, että joutuu järjestämään allakkaansa. Sinun olisi hyvä antaa hänelle kahden viikon varoitusaika, silloin tyhjä allakka ei ole nolo asia. 

Framförhållning eli ennakoiminen on Ruotsissa pidempi. Meillä taas on vain tunnin lämmittelyaika, sauna lämpiää siinä, olemme joustavia! Keskustellessakin lämmittelyaika kestää meillä tunnin. Se on hauska juttu, että esitystä pitäessä kestää aina sen tunnin verran saada suomalainen yleisö lämpiämään. Lähestymme uutta tilannetta tarkkailemalla. Ruotsissa lähestytään uusia tilanteita aina puhumalla. Se tuntuu meistä hauskalta, ja helposti tulkitsemme, että ruotsalainen on niin kaveria, ihan kuin oltaisiin 10 vuotta vanhoja tuttuja. Saattaa paljastua, että näin ei kuitenkaan ole – saatat pettyä jos ja kun vastaat samalla suomalaisella mitalla. 

Kaikki on hyvin epävirallista Ruotsissa. Siellä tykätään, että hierarkiaeroja ei ole, kun taas me suomalaiset pidämme enemmän virallisuudesta. Se mikä itseäni häiritsee on, että ruotsissa tietyllä tavalla peitellään hierarkia, joka tosiasiassa on hyvinkin olemassa ihan kuten meillä. Esimiehen johtaminen on vain erilainen. 

Ruotsalaiset eivät myöskään voi hyvin, jos ei ole turvallista. Suomessa taas toimitaan, vaikka olisikin vähän turvatonta. Me olemme käyneet läpi sodan muutama vuosikymmen sitten, kun taas ruotsalaiset eivät ole sotineet pariin sataan vuoteen. He eivät ymmärrä sitä, että tietyllä tavalla pitää uhrautua, toisin kuin me. Maailma on kova, ja se vaatii meiltä sisua ja suomalaisuutta.

4.  Ruotsi-Suomi kulttuurierot: Sosiaalisuus

Sosiaalisessa kulttuurissa eromme ovat valtavat. Ruotsalainen haluaa olla kuin kaikki muut, ja suomalainen taas ei halua olla osa massaa. Esimerkiksi, jos kysyt ruotsalaiselta mitä tyypillinen ruotsalaisuus on, hän ei oikein osaa vastata. Jos kysyt suomalaiselta, vastaus tulee kuin tykin suusta: Sauna, Sibelius ja Sisu. 

Me olemme hyvin tietoisia identiteetistämme. Sen huono puoli on se, että olemme rakentaneet suomalaisuuden ympärille muureja. Koko aika korostamme suomalaisuutta. Kun sitten menemme ulkomaille, olemme vähän epävarmoja, koska olemme uudella tantereella. Olemme varmoja vain suomalaisten keskellä. Ruotsalaiset taas ovat yllättävää kyllä epävarmoja ruotsalaisuudessaan, he pitävät matalaa profiilia kotimaassaan. Ulkomailla taas he ovat itsevarmoja, koska he tietävät olevansa ihan samanlaisia kuin muut ja itse asiassa Ruotsi on maailman modernein maa. On vain ajan kysymys, milloin muut seuraavat. Helppohan siinä on olla itsevarma, kun heti uskaltaa puhuakin noin vaan. Tästä tulee ruotsalainen vientimenestys!

Meidän suomalaisten pitäisi kyllä oppia olemaan kansainvälisiä matkimalla muita. Jos meidän pitäisi ruotsalaisilta prujata jotain, niin ottaisin heidän tapansa hankkia ryhmän konsensus. Tätä ollaan Suomessa onneksi jo aloitettu tehdä. Kysymme ihmisiltä hyvin paljon mitä he ovat asioista mieltä. Meillä on vähän enemmän kuitenkin vielä niin, että pomo vie ja muut vikisee. Ei onneksi niin pahasti kuin ennen, mutta silti monessa paikassa näin vielä tehdään. 

Otetaan porukka mukaan, niin että kaikki ymmärtävät miksi jotain pitää tehdä. Tätähän me Rdigossa teemme strategiatyössä osallistamalla kaikki digikeinoin ja kiteyttämällä strategia yhdessä. Tätä strategian luontitekniikkaa ei minusta vielä Ruotsissakaan osata. Siis, me voimme ajaa ohikin, jos olemme viisaita ja ennakkoluulottomia.

Ymmärretään toisiamme!

Kukaan ei voi muuttaa taustaansa. Olkaamme siis turvallisia ja ylpeitä siitä mitä olemme! Mutta, voimme kuitenkin vähän benchmarkata ja katsoa voimmeko ottaa hyviä toimintatapoja muualta – Ruotsiltakin. Ruotsalaiset eivät niin hyvin tunne Suomea yhtä paljon kuin me tunnemme Ruotsia, ja he eivät välttämättä osaa benchmarkata kovin paljoa kielimuurin takia. Ruotsin ja Norjan välillä on myös suuri kulttuuriero, mutta he ymmärtävät toisiaan melko hyvin yhteisen kielen ansiosta. 

Lisätään ymmärrystä, puhutaan kieliä, kopioidaan ja opitaan toisiltamme, eikä olla niin kauhean jäykkiä toiminnassamme!

Laita strategia tulille!🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.07 Ketterä strategia

Ketterä strategia nopeammalla vuosikellolla

Moni strategia tuntuu olevan jäykkä ja kevyttä yläpilveä, mistä tavallisen tallaajan ei tarvitse välittää. Fokus puuttuu ja noudatetaan vuosikelloa. Näin ei tarvitse olla!

Strategia voi olla ketterä! Mietitäänpä hetki.

Onko se sitä, että strategiaa muutetaan ja päivitetään jatkuvasti? – Ei ole.
Ketterä strategia on sellainen, että se on ihmisten mielessä ja ihmiset elävät ja päivittävät sitä. 

Yleensä ongelma on, ettei ymmärretä mikä strategia on. Tässä on maailman yksinkertaisin selitys:

Strategia on miten toimimme tästä lähtien eteenpäin. Strategia-sanasta on tehty vaikea, se pitää demystifioida. Voimme tehdä strategiasta todella innostavan ja myös yksinkertaisen ymmärtää.
Sellainen strategia toteutuu ja se voi olla ketterä!

Strategia korvien välissä

Yrittäjällä, joka perustaa yrityksen, on strategia korviensa välissä. Hän ei edes huomaa, kun hän sitä päivittää. Hetken kuluttua voi tulla tilanne, että strategia on spagettikoodia korvien välissä, jolloin alkaa olla vaikeaa tietää mitä seuraavaksi tehdään. Varsinkin, kun yritykseen on rekrytoitu enemmän ihmisiä.

Liikaa suuntia

Yrityksessä, joissa on kymmeniä tai satoja ihmisiä, fokuksen puuttuminen alkaa jo näkyä. Helposti löytyy liikaa suuntia. Silloin toimitusjohtaja tai perustaja ei enää pysty hallitsemaan tilannetta. Tulee hetki, jolloin hän tajuaa, jotain on kirjoitettava ylös. Johtamisen on oltava läpinäkyvää!

Fokus

Päässä oleva spagetti pitäisi saada kiteytymään muutamaan isoon asiaan kaikkien mielissä. Firmatasolla nämä ovat fokusalueita, jotka puretaan konkreettisiksi tavoitteiksi. Kuitenkin jokaisella pitää olla kirkas kuva siitä, mikä fokus on ja mitä pitää tehdä. 

Text: “Strategic and Operative Work in the same work pile”. Important and urgent things are stacked on top of one another.

Vuosikello

Jollain tavalla tämä strategian vuosikello on jopa surullinen. Isoissa yrityksissä on koettu melkein välttämättömäksi käyttää vuosikelloa. Strategia tehdään keväällä, toiminnan suunnittelu ja budjetointi syksyllä. Sitten homma toistuu seuraavana vuonna. Koska osakeyhtiölain mukaan pitää olla tilikausi, vuosi on hyvin luonnollinen. Pitää tehdä seuraavan vuoden tavoitteet ja maksaa osingot vuosittain, on ymmärrettävää että käytetään vuosikelloa myös strategian päivittämiseen. 

Figure about agile strategy implementation, where a strategy 1pager digital board is divided into sub-boards for business units and functions.

Oikeastaan voi haastaa kevään strategiarumbaa miettimällä, että onko se nyt järkevin tapa tehdä työtä? Nimittäin monelle strategia on sana, joka pistää valtavan kuorman hartioille. Se tarkoittaa, että pitää taas tehdä kauheasti PowerPoint slaideja. Miten siitä pääsisi eroon? 

Vakioratkaisu: Otetaan viime vuoden slaidit ja vähän muutetaan niitä. Sitten johtoryhmä istuu monta workshopia silmät ristissä. Loppujen lopuksi he innostuvat, kun uusi päivitys on löydetty ja saatu uusi ydin. Tämän jälkeen pidetään se iso tiedotustilaisuus, jossa uusi strategia kerrotaan, ja ihmetellään kun ihmiset eivät ala toimia ja strategia ei konkretisoidu.

Tälle on olemassa vaihtoehto!

Strategian kvartaalitsekit

Mitä jos tekisimme ison strategiakierroksen aina silloin tällöin, ja siinä välissä vain lyhyitä strategian ja tavoitteiden kvartaalitsekkejä. Ihmiset tykkäävät tästä. On paljon kivempi juttu, kun töitä ei tarvitse tehdä niin hirveästi. Sitten muutaman vuoden kuluttua tulee taas se hetki, jolloin jokainen kivi pitää kääntää, tätä kutsun isoksi strategiakierrokseksi. Kvartaalistekit ovat ovat pieniä ja nopeita kierroksia suurten välissä.

Etu on se, että tällä tavalla strategia pysyy koko ajan mielessä. Ihmiset muistavat sen, koska se ei ole vain PowerPointissa jossain kansion nurkassa, jota kukaan ei katso. Nyt se on knupissa eikä vaan mapissa!
Kun seuraavan jakson parin kuukauden juttuja katsotaan säännöllisesti, meistä tulee väkisinkin ketteriä.

Käytännössä tämä toimii siten, että kerran kvartaalissa varataan päivän tai kahden päivän kokous. Ensiksi katsotaan taaksepäin, saimmeko viime kauden tavoitteemme tehtyä. Sitten pohditaan, mitkä ovat ne relevantit tavoitteet, jotka kannattaa ottaa seuraavalle kaudelle. Tällä tavalla edetään sprinteissä ja strategiaa tulee katselmoitua monta kertaa vuodessa. Se konkretisoituu vuosineljännesten tavoitteiksi. Tämä on aika kova juttu!

Strategian kvartaalitsekki. Edelliset ja seuraavat tavoitteet.

Seuraavat tavoitteet

Strategiapäivän aikana eri yksikköjen vetäjät kertovat, mitä heidän mielestä on järkevää tehdä seuraavalla kvartaalilla. Samalla he kertovat kuinka hyvin he saivat edellisen kauden tavoitteet tehtyä ja jos jotain ei saatu tehtyä, ne otetaan se seuraavalle kvartaalille viimeistelyyn. Etenemisestä tulee todella selkeää. 

Seuraavat tavoitteet.

Ketterä reivaaminen

Strategiapäivän lopuksi tsekataan, onko strategiasivumme sellainen, jota meidän pitäisi päivittää.
Kun strategia on vain yhdellä sivulla, Strategy 1Pagerillä, se on helppo päivittää. 

                                  

 

Sivulle mahdutetaan nimenomaan muutama asia:

1) Mikä toimintamme SUURI TEHTÄVÄ on, eli Purpose, joka on Missio + Visio. Nämä voi yhdistää, koska Missio on täällä nyt, ja Visio on oikeastaan Missio tulevaisuudessa, se vain kehittyy ja syvenee. SUURI TEHTÄVÄMME on aurinko asiakkaille.
2) FOKUSALUEET. Strategy 1Pagerille laitetaan isot fokusalueet, yleensä 3 tai 4.
3) TAVOITTEET. Konkreettiset tavoitteet tulevat fokusalueiden alle. Ne voivat olla strategisia kehityshankkeita tai sitten vaan otsikoita työlle, jota ei tarvitse projektoida. niiden alle.

Kun katselet näitä juttuja ja päivität kerran kvartaalissa, samalla tulet katselmoitua koko strategian. Tämä on aivan mahtava juttu, koska silloin toiminnasta tulee ketterä. Strategia ei enää ole kiveen hakattu, vaan voimme edetä ihan markkinatilanteen mukaan.

Voi olla, että edellinen nykystrategiaa pitää jopa päivittää nopeammin. Sitten päivitetään! Tämä on sellaista elämistä, jota tarvitaan myös isompiin yrityksiin. Muuten käy niin, että meillä on kankeita dinosauruksia, jotka eivät enää pärjää koska eivät ole tarpeeksi ketteriä.

Kvartaalitsekin lopuksi katsotaan myös isoa kuvaa. Pitääkö strategiasivua päivittää? Helikopterinäkymä toiminnasta avautuu. Se on vähän kuin hampurilaismalli, jossa yhdistetään top-down ja bottom-up, ja keskellä on toiminnan pihvi.

Strategia taululle

Jotta kvartaaliketteryys toimii käytännössä, tarvitsemme strategian kuvattuna digitaululle, ei vain PowerPointiin. Nimenomaan yhteiselle ja elävälle taululle, jota kaikki voivat katsoa ja myös tavoitteita seurataan ja päivitetään jatkuvasti johtoryhmän kokouksissa kvartaalitsekkien välissä. 

Strategiataululla fokusalueet ovat sarakkeita, ja tavoitteet pieniä kortteja niissä. Tavoitteet voidaan merkitä liikennevaloin sen mukaan pysyvätkö ne aikataulussa, ovatko ne viivästyneitä, onko niissä ongelmia vai ovatko ne valmistuneet. Tämä tarkoittaa sitä, että strategia on läsnä arjen liiketoiminnassa, ja silmien edessä koko ajan!

Silloin ei huomatakaan kuinka strategiasta tulee ketterä. Voidaan todeta, että yksi fokusalue on valmis, ja sitten otetaan seuraava asia fokukseen. Voi olla, että tämä tapahtuu nopeammin kuin vuositahtiin. 

Yhteenvetona voisi sanoa, että tämä on jollain tavalla niin niin helppoa.
Mutta teknologia tarvitaan auttamaan.

When to update the strategy? Force majeure, focus, implementation. Three drawings of people.

Ketterä strategia

Näin toimien elämästämme tulee yhtäkkiä ketterä. Meillä on kvartaalitsekit, jotka on puukattu koko vuodelle. Asiat tulee tehtyä. Muuten on niin, että isoja asioita ei ehditä miettimään jokapäiväisen kiireen takia. Molempia tarvitaan. 

Ihmiset ovat iloisempia, koska toimintatapa on paljon kevyempää, ja itseasiassa myös paljon tehokkaampaa. Kilpailukyky nousee. Tämä tapa on ihan killeri!

Tee ketterä strategia ja laita se tulille!🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.05 Ketterä hybridiorganisaatio

Ketterä hybridiorganisaatio

Meillä oli eilen aivan mieletön workshop etänä, ja olen tästä niin innoissani! Väänsimme organisaatioiden strategioita yksiköiden silmälasein ja asiakaslähtöisesti! Huomasimme, että se mitä olemme rakentamassa, on ketterä hybridiorganisaatio! Tästä minun on pakko tänään puhua, koska itseohjautuvuuden ja hierarkian voi nimittäin yhdistää!

Hierarkkinen organisaatio

Tässä on vanha hyvä ystävämme, hierarkkinen organisaatio. Hierarkkisella organisaatiolla ei kuitenkaan nyt mene hyvin, se voi huonosti. Vaikka sillä on valtavan hyvät puolensa, sillä on myös suuria puutteita.

On jännää, että hierarkkisessa organisaatiossa pitää tyypillisesti kolmen-neljän vuoden välein kääntää koko juttu toisin päin. Uusi toimitusjohtaja saattaakin sanoa, että “Ei, nyt käännetään tämä toisin päin, niin kuin sen kuuluu olla.” Ja sama jatkuu uudestaan seuraavan jakson jälkeen. 

Itselleni on kertynyt paljon kokemusta tästä. Minkä tahansa organisaatiomallin kehittääkään, muutaman vuoden päästä miinuspuolet kasvavat ja plussapuolet eivät enää ole samalla tavalla voimakkaita.
Sitten pitää taas vaihtaa mallia, ja toimitusjohtaja sanoo tämän olevan suuri innovaatio. Välillä ollaan matriisissa, välillä maaorganisaatiossa, välillä funktioittain. Se kuuluu asiaan. 

Katsotaan, miksi hierarkkinen organisaatio voi tänään huonosti.

Hierarkia hidas toimeenpanossa

Pääsyy on se, että hierarkkinen organisaatio on hidas. Jos minulla on ongelma, pitää kysyä lupaa ylemmältä taholta. Mitä isompi asia, sitä korkeammalle kysymys menee. Sitten se vesittyy eikä tule takaisin. Päätöstä ei tehdä, vaan asia jää odottamaan seuraavaa keskustelukokousta. Odotus saattaa olla pitkä, jos organisaation kokousstruktuuri ei ole paras mahdollinen.Tämä johtaa siihen, että asiakkaat sekä oma henkilöstö kärsivät, kun tarvittava selkeys puuttuu ja päätöksiä ei tehdä.

Moni piirtää tämän mallin ylösalaisin, jossa asiakkaat ovat yläpuolella ja johto alhaalla. Se on kuitenkin vain semanttinen muutos. Hierarkkinen organisaatio on hidas tapa, ja kilpailussa se ei tahdo pärjätä. 

Vähemmän kannattava

Toinen ongelma on se, että se on vähemmän kannattava. Että mitä? Aivan. Kun asiat kestävät, kannattavuus laskee. Läpimenoaika ei ole nopea ja varasto seisoo. Yllätys, yllätys, on olemassa malleja, jotka ovat kannattavampia. Kannattavuus on kaikkien etu, koska palkanmaksu jatkuu, asiakkaat ovat ykkösenä ja he ovat tyytyväisiä. Samalla omistajatkin saavat enemmän osinkoa panostukselleen.

Kallis kontrolloida

Kolmas ongelma on se, että hierarkkinen organisaatio on myös kallis. Ihmisiä pitää kontrolloida ja pitää keksiä hirveä määrä mittareita. Sitä mitä ei ole mitattu, ei ole olemassa. Palkitsemisjärjestelmiä pitää miettiä mittareiden kanssa, ja se on kuulkaa kallista. Kontrolli maksaa yllättävän paljon. 

Usein demotivoiva

Neljäs ongelma on tunnepuolella. Hierarkkinen organisaatio on usein demotivoiva. Ihmiset eivät tykkää siitä, että joutuvat odottamaan, eivätkä he saa tehdä, niin kuin on järkevää. 

Mutta, onhan hierarkialla hyviäkin puolia!

Selkeä

Ensinnäkin, se on todella selkeä ja ihmiset kaipaavat selkeyttä! Tiedetään tarkalleen, kuka on missäkin ja mikä on kenenkin rooli.

Hyvä kriiseissä

Hierarkia on fantastinen kriisitilanteissa. Silloin annetaan käskyjä, eikä tehdä ryhmätöitä. Se on kyllä upea asia. Tätä kykyä ei saa hukata! Jos se hukataan, menetämme todella paljon.

Menestyksen mitta

Lisäksi hierarkia on monelle yksilölle menestyksen mitta. Jos pääsen ylös hierarkiassa, onhan se minulle motivoivaa saada ikään kuin mitali!

Tiimeissä keskustellaan ja päätetään

Toinen organisatorinen äärilaita on se, ettei hierarkiaa ole laisinkaan. Tehdään sen sijaan tiimiorganisaatio, missä ihmiset ovat täysin itseohjautuvia.Tätä on kokeiltu maailmalla vaikka kuinka kauan, 1950-luvulta alkaen. Se toimii! Mutta se vaatii tietyt pelisäännöt, Pelikirjan, jotta kaikki ei mene mihin sattuu.

Voidaanko yhdistää hierarkia ja ketterät tiimit?

Aika moni pelkää siirtyä täysin itseohjautuvaan malliin. Itseohjautuva on sanana myös huono. Omistajahan helposti pelästyy, että tekevätkö ihmiset ihan mitä lystäävät. Hauska sana tuo ”lystää”. Saako tehdä mitä lystää? Ikään kuin se, mikä antaa minulle mielihyvää ei olisi järkevää. Sekin on uskomus se.
Kun saan kysymyksen ”Saako tehdä mitä lystää?”, vastaan: Kyllä saa tehdä sen mikä on asiakkaille järkevää! 

Mielikuvia organisoitumisesta

Löysin suomalaisen Perttu Salovaaran väitöskirjasta tämän kuvan. Hän laittoi kuvan alle nimeksi “Mielikuvia organisoitumisesta”. Siinä on kaksi akselia, yhteistyö ja johtajuus. Matalalla tasolla ei ole kovasti yhteistyötä, on yksilöitä ja erillisyyttä. Keskellä tiimien sisällä alkaa olemaan yhteistyötä, ja ylimmällä tasolla koko organisaatiossa on yhteistyötä. 

Johtajuusakselissa on kolme vaihetta. Onko johtajuus täysin ylhäältä alas ja ulkoa johdettu? Vai onko se osallistavaa, vai saako ihmiset itseohjata itseään? Tästä Salovaara sai yhdeksän mallia. Tämä on siinä mielessä kiva kuva, koska tästä huomaa mahdollisuuksien kirjon. Ei ole niin, että totaalisesta hierarkiasta mennään totaalisesti itseohjautuvaan malliin. Täällä on paljon malleja välissä!

Rdigossa yksinkertaistaminen on meidän perus-DNA:ta. Olenkin pohtinut, voisiko tämän matriisin yksinkertaistaa. Silloin hybridiajatus iski. Entä jos olisikin ketterä hybridiorganisaatio, missä hierarkia ja tiimiohjautuvuus yhdistetään?

Ketterä hybridiorganisaatio

Tehdään ketterä hybridiorganisaatio, jossa on itseohjautuvia tiimejä. Pidetään hierarkkinen organisaatio taustalla. Silloin meillä on sekä selkäranka, että ketterät tiimit. Tiimeissä tehdään suuri osa työstä. Tiimejä tulee ja menee tarpeen mukaan. Tietenkin kotitiimi on se missä teen eniten töitä, mutta on hirveästi muitakin tiimejä, joissa olen jäsen. Ne ovat tämän hierarkian päällä. 

Tällaisessa maailmassa ei ole tärkeää kommunikoida hierarkian kautta, vaan kuka tahansa saa puhua kenen tahansa kanssa ilman, että esimies loukkaantuu. Ei saa loukkaantua! Pitää luottaa itseensä ja osaamiseensa esimiehenä sen verran, ettei se haittaa, jos oma esimies puhuu minun alaisten kanssa. Päätös tehdään siellä, missä paras tieto on. 

Eilisessä workshopissa tämä sai heti aplodeja. Hybridimalli on siis aivan luonnollinen asia! Ihmiset totesivat, että näinhän se on, näin me jo toimimme. Muodollistetaan se sitten! Tehdään organisaatiosta sekä selkeä että ketterä!

Silloin voidaan tehdä nopeita päätöksiä siellä missä tieto on. Kun hierarkia menee vähän taustalle, muttei häivy, ja ihmisten annetaan tehdä sitä mikä on järkevää, syntyy autonomia joka motivoi voimakkaasti. Kontrolli paranee, koska tiimin jäsenet kontrolloivat toisiaan, jotta tiimi tekisi järkeviä päätöksiä. 

Aikanaan olin nuorena miehenä Nokialla Elektroniikassa töissä. Kukaan ei tiennyt mihin maailma meni, kun uusi ala kehittyi nopeasti. Siellä syntyi ”kaikki kukat saa kukkia” -kulttuuri. Mutta, taustalla oli kuitenkin hierarkia!

Yksilöllä useampi rooli ja pelipaita

Yksilöllä useampi rooli

Koska yksilö on jäsen useammassa tiimissä, hänellä on erivärisiä paitoja kassissa. Yhdessä tiimissä on sen tiimin värinen pelipaita, ja se vaihtuu toiseen rooliin, kun tyyppi siirtyy toiseen tiimiin. Tätä on myös tutkittu maailmalla. Yhden tutkimuksen mukaan yhdellä henkilöllä oli n. 6,8 roolia. Eli meillä on kaikilla monta roolia, ehkä jopa seitsemän niin kuin kuvassa. 

Jos olet esimerkiksi toimitusjohtaja, sinullakin on monta eri roolia. Yksi rooli on, kun olet hallituksen jäsen. Toinen on, kun johdat omaa johtoryhmää. Kolmas on, kun puhut asiakkaalle. Neljäs on se, kun puhut sijoittajille ja niin edespäin. Voit myös olla mukana monissa eri asiakasprojekteissa, suurena myyntimiehenä. Jokaisella meillä on monta tällaista roolia.

Miten roolit määritellään?

Tätä minulta on kysytty monta kertaa. Sanon, ettei kukaan keskitetysti määrittele! Mitä?! Annetaan ihmisten määritellä itse!

Määrittele roolisi ketterästi itse.

Eräs seniori HR-konsultti kertoi minulle: “Tiedätkö Markus, puolet Suomen HR-ihmisistä kirjoittaa pysyväismääräyksiä, ja toinen puoli yrittää saada ne toteutumaan.”

On aivan turhaa, että roolit ja toimenkuvat kirjoitetaan ylös jossain. Kuva siitä miten toimit, muuttuu koko ajan! Antaa ihmisten itse määritellä roolinsa, mutta tietenkin raamien sisällä! Kun olet hierarkiassa, sinulla on joku määritelmä missä osassa olet. Määritelmä muodostaa raamit, mutta sen jälkeen kirjoittakaa itse roolikuvauksenne! Tiimin jäsenet kirjoittavat yhteiselle digitaululle oman kortin, jossa rooli on kuvattu lyhyesti ja jokainen saa valita itselleen järkevän ja myös mieluisan roolin. Tiimi keskustelee mitä lisäksi tarvitaan ja sopii siitä. 

Business Strategy Presentation

Pitää muistaa, että tehtävämme on auttaa asiakkaita. Senhän takia me olemme täällä. Se on iso aurinko ja meidän Purpose, SUURI TEHTÄVÄ. Jaamme arvon, että tämä on tärkeää ja saamme ilota siitä, että voimme auttaa asiakkaita.

Aistiminen ja reagoiminen. Aisti ja reagoi.

Kun meillä on tiimi, sen pitää aistia ja reagoida välittömästi asiakkaiden tarpeisiin. Silloin meillä menee hyvin.

Tämä kaikki kertomani ei ole mitään uutta. Tämä on itseasiassa vain näkyväksi tekemistä, dokumentointia. Itseohjautuvia tiimejä on maailmalla jopa miljoonia! 1950-luvulta asti ihminen on itse keksinyt uuden tavan organisoida. Hierarkia ja itseohjautuvuus on ollut olemassa, ja on suuri määrä yrityksiä, jotka toimivat näin ja ovat ketterä hybridiorganisaatio. Voi kuitenkin olla, että transformaatio on vähän kivulias, jos ei luoda kunnon Pelikirjaa.

Pelikirja

Pitää kyllä määritellä kourallinen keskeisiä pelisääntöjä: Esimerkiksi jalkapallossa: ei potkita toisia jalkoihin, ja vain maalivahti saa ottaa pallon käsillä kiinni. Joitain sääntöjä tarvitsemme, jotta nämä kaksi organisaation tasoa toimivat hyvin yhdessä. 

Olen ollut fasilitoimassa Suomen ensimmäistä transformaatiota täysin itseohjautuvaan esimiehettömään toimintamalliin. Siinä organisaatiossa tulos parani kahdella miljoonalla ensimmäisenä vuonna. Olemme myös luoneet Pelikirjoja kymmenille organisaatioille ja siinä on erinäköisiä motiiveja. 

Minkälaiset pelisäännöt antavat meille WOW-tunteen itsellemme ja asiakkaille? On hauskaa, että WOW tulee sattumalta sanoista Way-Of-Working. Uudet keskeiset pelisäännöt kannattaa kirjoittaa Pelikirjaan! Käytän siihen aina vapaaehtoisia.

Pelikirja tarvitaan, että tämä saadaan toimimaan. 

Eläköön ketterä hybridiorganisaatio!

Laitetaan strategia tulille!🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.06 Viisinkertainen kokoustehokkuus

Viisinkertainen kokoustehokkuus

Tänään aion paljastaa miten saadaan viisinkertainen kokoustehokkuus Vuosien saatossa olemme onnistuneet saavuttamaan tämän tehokkuuden ja paljastan miten se tehdään.

Kokouksien ajankäyttö.

Jos mietitään kokousten ajankäyttöä, on dramaattista kuinka paljon aikaa niihin menee. Moni sanoo, että kyllä me jatkossakin käytämme niihin paljon aikaa, mutta onko mahdollista saada kokoustehokkuus nousemaan? Tietenkin!
Millä tavalla se tehtäisiin?

Tehokas etäkokous

Etäkokouksen taika

Olemme pakostakin löytäneet etäkokouksen taian: Voimme jakaa videoita ja puhua netin kautta keskenämme. Vallitseva tilanne on pakottanut meidät löytämään tämän mahdollisuuden ja samalla koko yhteiskunta on tehnyt digihypyn. Siitä olen aidosti iloinen. 

Rdigossa aloimme jo vuonna 2016 käyttää pääsääntöisesti digikokouksia. Kun löysimme tavan saada poweria etäkokouksiin, takaisin ei ole ollut paluuta! Se on aika jännää. Jopa asiakas oli sitä mieltä, ettei pidetä fyysistä kokousta, koska etänä on paljon tehokkaampaa. Omat kokoukseni ovat 80-90 prosenttisesti olleet digikokouksia läpi vuosien.

No, mikä on se asia mikä tekee etäkokouksesta paremman? Valtava määrä ihmisiä sanoo, että tapaaminen on hienompi asia. Tottakai se on inhimillisesti parempi, mutta jos miettii inhimillisyyden ja bisneksen yhtälöä, niin miten saa strategian näkymään liiketoiminnan arjessa?

 Saanko sanoa: Tämä HAKKAA fyysiset kokoukset menneen tullen. 

Etä on hauska sana. Etäällä mistä? Kotoa käsin katsottuna on lähikokous. Riippuu täysin mistä päin katsot. Katsotko minun kannaltani? Työntekijän ja asiantuntijan kannalta? Etäkokous on työpaikalle menemistä. Näkökulma vaikuttaa siis voimakkaasti on etää vai lähiä. 

Ainoa mikä on ruvennut minua nyppimään on ihmisten arkuus laittaa video päälle. Selityksiä löytyy, tukka ei ole suorassa, tekniikka ei toimi, keittiö on niin sekaisin taustalla. Plääh! Nyt voi vaihtaa taustankin. Ajatella jos olisimme yhtä epäkohteliaita fyysiseen palaveriin mennessä. Laitamme kaikille muille mustat silmälaput, jotteivat näkisi minua. Ei oo kovin kohteliasta ei. Esiin sieltä!

Näytön jako ei yksinään riitä. Powerpointin jako.

Näytön jako

Toinen asia minkä kaikki on oppinut on näytön jakaminen. Powerpoint jaetaan ja muiden kasvovideot ovat vieressä. Järjestelmiä millä tämä tehdään on monia: Microsoftin Teams on alkanut leviämään nopeasti, kuten myös Zoom. Itse käytän nykyään Teamsiä sen takia, että siinä on pari johtamisen ylivoimaista piirrettä. Molemmissa voi jakautua ryhmiin, joka on huikea ominaisuus.

Jo se, yksi jakaa näyttönsä ja esitelmöi samalla kun muut voivat kommentoida, on valtava digiloikka. Mutta nyt visualisoin mikä se ongelma on.

Paljon hiljaisia etäkokouksessa. aktivoi.

Kilpailu air-timesta

Kokouksen aikana on paljon hiljaisia ihmisiä, jotka eivät halua kilpailla air-timesta. Näiden ihmisten ajatukset eivät tule esiin. Se voi olla ujoutta tai sitä, ettei halua kilpailla yhden puheliaan kanssa. Meitä on introvertteja ja ekstrovertteja, ja kuitenkin sillä, joka on hiljaa, saattaa olla se paras idea. Kun saadaan kaikki ilmaisemaan ajatuksensa, alkaa tehokkuus nousta. Tästä kerronkin seuraavaksi.

Viisikertainen taika. 5x Magic.
This is a profile picture of Bo Harald in black and white.

Yhteinen kirjoitusalusta

“The 5x Magic!” Voimme ottaa käyttöön yhteisen kirjoitusalustan! Väitetään, että ryhmän tehokkuus nousee paljon heti kun sillä on yhteinen pinta, jota kaikki voivat editoida. Meillähän on aina tämä auditiivinen pinta, sitähän voi kaikki editoida. Siinä ei kuitenkaan ajatukset tallennu, ja vain yksi voi puhua kerrallaan. Jos sinulla on ilmoitustaulu, niin kaikki voivat kirjoittaa siihen samanaikaisesti. Kokoustehokkuus moninkertaistuu, ja kun on oikein taitava niin pääsee yhdellä kokouksella viisinkertaiseen tehokkuuteen. 

Ollaan kuin samassa huoneessa

Tässä näet nyt digikokouksen pointin. Minulla on ollut yhdellä kertaa yli 150 ihmistä workshopissa, ja voin jakaa heidät 50:een huoneeseen. Sitten laitan ryhmän kirjoittamaan yhteiselle kirjoituspinnalle.
Silloin yhtäkkiä alkaa tapahtumaan.

Videokuvan lisäksi käytän Trello-taulua.

Yhteinen kirjoitusalusta. Kokouksen trello taulu.

Kokoukselle oma taulu

Meillä on aina kokousta varten oma taulu, ja siinä agenda menee vasemmalta oikealle. Kun tulen uutena organisaatioon pidän aina alussa oman alustukseni. Kaikki näkevät näytöltä missä mennään, kokouksen avauksen ja lopuksi wrap-upin. Pyydän aina kirjoitettuja pulssikommentteja, miten pärjäsimme ja mitkä ovat seuraavat askeleet. Taululla on agendan aiheet sarakkaiessa. Jokaisen kohdalla aktivoin osallistujat ja pyydän heiltä pulssikommentit. Kokouksen lopuksi he kirjoittavat minkälainen kokous oli ja mitä he oppivat.
Tästä työskentelytavasta olen tehnyt myös kurssin, johon voi ottaa kymmeniä mukaan.

Eri aiheissa ihmiset kannattaa aktivoida eri tavoin. Voi pyytää yksilökommentteja,  yksilötehtäviä, tai ryhmätehtäviä, tai voi antaa ihmiset brainstormata. Voi peukuttaa omia suosikkeja. Kaikki nämä yhdessä ovat kettinkiä. Ja kun kokous on päättynyt, niin kaikki on dokumentoitu. 

Vanha tapa on istua neukkarissa ja laittaa post-it lappuja seinälle: Seinästä tulee värikäs, mutta kukaan ei näe tekstiä kaukaa, eikä käsialastakaan saa selvää. Kun kokous loppuu, joku rullaa sen ruskean paperin kasaan ja kaksi päivää myöhemmin saat sen puhtaaksikirjoitettuna. Siitä ei tule yhtään mittään, tosi hidasta.

Digitaalisen kirjoitustaulun avulla kaikki hoituu kertaheitolla: Laput on heti kirjoitettu puhtaaksi, niitä voi klikata auki ja takapuolella voi keskustella aiheesta. Jokainen voi yhtaikaa kommentoida lapun tekstiä.
Ja kaikki mielipiteet kerääntyy yhteen automatic. Tällaisen välineen avulla kokoustehokkuus saadaan nousuun.

Strategiakokouksen arviointi, pulssikommentti

Pyydän usein ihmisiä myös vastaamaan yhdellä sanalla eri kysymyksiin, esim. “Minkälainen strategiakokous tänään?” Tietyllä softalla saamme sadat vastaukset kiteytettyä sanapilveksi, josta helposti näkee, mitkä tuntemukset nousevat esiin. Aika tehokasta! Lisäksi tämä toimintatapa ei saastuta liikenteessä, kun ei tarvitse ajaa autolla kokoukseen. Aikaa säästyy. Kokoukset netissä alkavat myös jostain syystä täsmällisemmin, eivätkä ihmiset niin paljoa myöhästele.

Osallista!

Tässä on esimerkki strategiaprosessistamme ja sen digitauluista. Otamme henkilöstön mukaan alkuun, keskivaiheella ja lopussa. Sitten työstämme työpajoissa vapaaehtoisten kanssa, ja jokaisella kokouksella on oma digitaulu. Siinä on agenda, ja taulut ovat avoinna kaikille. Siten niitä pystyy katsomaan myös jälkikäteen, jos haluaa kerrata, tai jos ei päässyt paikalle. Jos opit tämän fasilitoinnin, niin voit saada siitä hurjan tehokkuuden! Hommat valmistuvat nopeammin, laatu myös paranee, kun ehditään iteroida useamman kerrran. Voimme saada paljon enemmän aikaiseksi. 

Tämä toimintapa on hyvä palkanmaksukyvyn jatkumisen kannalta! Yritys lähtee kasvuun, kun kokoustehokkuus nousee! Yritys on tehokas ja saa ajatuksensa kehittymään nopeasti asiakkaiden iloksi!

Laita strategia tulille!🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.04 Strategian toteutus sprinteissä

Strategian toteutus sprinteissä – Elävä ohjaustaulu

Strategiasta ei ole hyötyä, jos se ei toteudu. Kerron miten strategian implementointi saadaan käyntiin ja miten sen toteutus tehdään strategisissä sprinteissä ohjaustaulun avulla.

Ikuinen taistelu

On olemassa ikuinen taistelu tärkeiden asioiden ja kiireellisten asioiden välillä. Arvaa kumpi voittaa? Kiireellinen jyrää aina tärkeän. Miten voimme hallita tätä? Strategiassa kiteytetyt suuret fokusalueet ja niiden läpimurtotavoitteet ovat supertärkeitä. Niiden täytyy olla läsnä strategiatyössä, ja ne täytyy saada toteutettua. Ei ehkä huomiseksi, mutta lähiaikoina.

Ihmisillä on aina kiire. Huono on se johtaja, joka ei täytä alaistensa päivää. 

Mitä enemmän porukkaa joudutaan virtaviivaistamaan, sitä enemmän kiirettä. On todella tärkeää ymmärtää mikä tehtävistä on oleellisin, ja millä tavalla saamme tärkeät asiat mukaan toteutukseen. Tässä keino: 

Samaan työpinoon

Laitetaan asiat samaan työpinoon! Jos pidämme strategian erillään jossain piilossa, eihän siitä tule mitään. Meidän on pakko saada kiireelliset ja tärkeät asiat silmien eteen koko ajan.

Yksi työpino. Tärkeät asiat tavoitteina.

Yksi työpino

Yksi työpino! Tehdään vain yksi työpino! Laitetaan tavoitteet samaan pinoon ja niihin liittyvät tekemiset niiden alle, aivan kuten vanhassa mapissa oli välilehtiä. Silloin ne ovat silmien edessä koko ajan työpinoa katsottaessa.

Työpino digitaaliselle ohjaustaululle

Mitä jos tehtäisiin näin, että siirretään työpino digitaaliselle ohjaustaululle? Laitetaan isot tavoitteet, eli suuret valinnat sarakkeiksi ja niiden alla olevat tekemiset korteiksi. Tekemiset nakitetaan ihmisille ja sovitaan kuka ottaa minkäkin asian hoidettavakseen. Liikennevalojen avulla nähdään esimerkiksi, eteneekö tehtävä hyvin, onko viiveitä, vai peräti haasteita.

Elävä ohjaustaulu

Kun tavoitteet ja tekemiset on saatu ohjaustaululle, niin arvaa alkaako se elämään? Kun sitä katsotaan viikottain, se muuttuu pakostakin eläväksi. Fyysisessä kokouksessa ohjaustaulu heijastetaan seinälle, jotta sitä voidaan tuijottaa. Etäkokouksessa yksi jakaa näyttönsä, mutta muut voivat katsoa taulua myös omassa ikkunassaan, jolloin he voivat samalla kirjoittaa sille. Etäkokous toimii itseasiassa paremmin kuin fyysinen kokous, se on jännää. Monen mielestä on kiva tavata fyysisesti, mutta inhorealistina jos katsoo tuottavuutta, niin nettikokoukset ovat parempia. Varsinkin, jos kokousstruktuuri on kunnossa. Saamme aina enemmän aikaiseksi.

Etäkokous vs. lähikokous

Olen jo vuodesta 2016 fasilitoinut melkein kaikki workshoppini etänä. Aluksi tavataan mielellään ainakin kerran, jotta tutustutaan. Kaikilla on kuitenkin kone auki kokouksessa ja meillä on yhteinen kirjoituspinta siinä paikan päällä. Näemme ohjaustaulun ja kirjoitamme kommentteja korteille. Mutta sitten seuraavat kokoukset pidetään jo etänä, koska ne ovat niin tehokkaampia. Videokokous on muuten ihan aidosti face-to-face. Naamat siellä näkyy!

Oli työskentelytapa sitten etänä tai paikan päällä, se mikä nostaa ryhmän tehokkuutta, on yhteinen kirjoitusalusta. Jos pelkästään puhutaan, niin kaikki kommentit häviävät eikä mitään dokumentoidu. 

Etäkokouksessa aina välillä pyydän pulssin siitä, miten kokous menee. Dokumentaatio on koko ajan olemassa, mutta myös puhutaan kirjoitetut kommentit. Kirjoituspinnan avulla mitään ei tarvitse kirjoittaa puhtaaksi. Valmistelu on myös nopeampaa.

Ketterä strategian johtaminen

Jos olet töissä isommassa konsernissa, voidaan konsernille tehdä oma strategiataulu. Seurataan mitä tavoitteille kuuluu. Eri yksiköillä voi olla omat taulut. Tässä yksi ylätason kortti on purkautunut alatason tavoitteeksi. Ja tehtävillä tietenkin vastuuhenkilöt. Kuvassa on neljä toimintayksikköä ja kaikilla omat taulut. Lisäksi on kolme funktiota: Talous, HR ja viestintä. 

Pointti on siinä, että taulut voidaan avata muille ja annetaan oikeudet kaikille katsoa niitä. Jos joku haluaa tietää mitä muut hääräävät, niin hän pääsee katsomaan. Ketterä strategia voi olla täysin läpinäkyvä!

Parasta tässä on vielä se, että esimerkiksi Trellon peruskäyttö on ilmaista.

Johtaminen sprinteissä on jo 30 vuotta vanha idea. IT-teollisuudessa opittiin, että on ihan turhaa suunnitella projektit yksityiskohtaisesti, koska maailma ja asiakkaan tarpeet muuttuu matkan varrelta. Isot projektit vain viivästyivät ja viivästyivät ja eivät kumminkaan olleet hyviä. Mitä jos mietittäisiin vain se iso päämäärä ja tehtäisiin työtä lyhyissä sprinteissä? Ja aina näytettäisiin asiakkaalle sen sprintin tulos, niin että asiakas voi koko ajan seurata miten työ valmistuu.

Kun teimme pitkiä ”vesiputousprojekteja” emmekä näyttäneet välituloksia asiakkaille, lopputulos ei ollutkaan tyydyttävä.Tarvitaan asiakkaan jatkuvaa syväymmärrystä. Siksi keksittiin sprinttijohtaminen:
Tehdään pienissä paloissa, joiden välissä aina näytetään välitulos. 

Tämä on niin rautainen idea, että tätä kannattaa käyttää bisneksessäkin! 

Sprintti on kalenteriaika

Sen takia olen tullut siihen tulokseen, että katsotaan läpi ohjaustaululla oleva työpino, ja mietitään VAIN mitä tehdään seuraavan sprintin aikana. Sprintti on kalenteriaika, eli se ei ole koskaan myöhässä. Kalenteri rullaa aina. Ennen vanhaan jos tavoitteeseen ei päästy ajoissa, pidettiin tavoite ja venytettiin aikataulua. 

Sprinttiajattelussa on toinen filosofia, jolloin sprintti ei ole koskaan myöhässä. Aikaa ei siirretä, vaan ryhmän täytyy kerta kaikkiaan tehdä vain se ydinasia siinä jutussa. Se johtaa siihen, että projektit muuttuvat laihemmiksi, koska kaikkia hienouksia ei tehdä, kun ei ole aikaa. Muuten projektikokouksissa käy käytännössä helposti niin, että kaikki yrittävät tuottaa arvoa tekemällä koko ajan lisää ja hienompaa.
Pienet parannukset eivät välttämättä olekaan niin hirveän tärkeitä. Mutta kun pitää saada valmista, keskitytään automaattisesti ydinasiaan. Sitten valitaan seuraavan sprintin työ. 

Viikon sprintti

Tässä on viikon sprintti maanantaista maanantaihin. Sanoisin, että kahden viikon sprintti on maksimi. Pidetään maanantaisprintti-kokous, joka alkaa sillä, että katsotaan, miten viime viikon sprintti meni. Saatiinko aikaiseksi ne asiat, jotka piti tehdä? 

Ihmiset itse saavat sanoa mitä he työstävät seuraavalla viikolla. Kokouksessa todetaan, että tuo ei valmistunut, ja silloin loogisesti laitetaan se takaisin pinoon ja otetaan sieltä uudestaan seuraavalle sprintille. Kun tullaan seuraavaan maanantaihin, tsekataan saatiinko nyt asia aikaiseksi vai ei, ja valitaan seuraavat työt. 

Tässä on iso psykologinen juttu. Kun ihmiset tietävät, että heiltä viikon lopuksi kysytään, saivatko he asian tehtyä, heillä on pyrkimys tehdä työ valmiiksi. Jos ei oikein ehdikään, niin silti tehdään rutistus ja pohditaan minkä osan kuitenkin saisi valmiiksi. He osaavat fokusoida tehtävän ytimeen. Tämä on erittäin terveellinen juttu, kun tavoite ei jousta. Sisällön pitää joustaa. Vanhassa maailmassa sisältö pysyi ja tavoite jousti. Strategian toteutus sprinteissä toimii!

Laita strategiset asiat samaan työpinoon operatiivisten asioiden kanssa. Sprinteissä strategian toteutus toimii hyvin paljon tehokkaammin ja aikataulut pysyvät. Siitä on kysymys.

Laita strategia tulille!🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.02 Strategian toteutuksen käynnistäminen

Strategian toteutuksen johtaminen ja käynnistäminen

Kun strategia on saatu purkkiin, miten organisaatio saadaan lähtemään implementoimaan juttuamme? Miten strategian toteutuksen johtaminen alkaa?

Olen niin innostunut alla olevasta viitekehyksestä! Se on niin yksinkertainen ja näyttää selvästi kokonaisuuden kohti voittavaa strategiamatkaa.

Kolme luuppia

Ensimmäisessä luupissa suuntaamme toimintamme, eli luomme itse strategian: Kaikki kutsutaan mukaan strategiantekoon, haastetaan, tehdään kovia valintoja ja kiteytetään lopuksi koko juttu yhdelle Strategy 1Pagerille.

Perehdymme tänään kakkosluuppiin, jonka tehtävä on strategian johtaminen ja sen implementointi. Strategian toteutus pitää saada konkreettisesti käyntiin. Strategiasivun ajatukset ovat kuitenkin usein ylätason teemoja. Siksi tarvitaan alatavoitteita, priorisointia ja resursointia. Digitaalinen strategiataulu mahdollistaa tavoitteiden ja tehtävien seuraamisen huomattavasti helpommin. Asetetaan vastuuhenkilöitä, ohjataan ja seurataan. Kakkosluuppi pyörii viikoittain, siis nopeammin kuin ensimmäinen. Samalla katsotaan mitä tavoitteille kuuluu.

Kolmas luuppi kuvaa jokapäiväistä työtä. Jos siellä on ongelmia, joita ei pystytä ratkaisemaan, ne siirtyvät kakkosvaiheeseen. Jos sielläkään niitä ei voida ratkaista, pitää ykkösluupin ottaa ne syyniin.

Elävä ohjaustaulu. Powerpointista ohjaustauluun.

Strategia tyypillisesti esitetään Powerpointissa. Tässä meillä on tavoitteena vain yhden sivun esitys, eli Strategy1Pager. Mutta, se ei ole elävä dokumentti ja meidän pitää saada PowerPointti eläväksi ohjaustauluksi. Meidän suosikkisofta on Trello, joka on fantastisen hyvä softa tähän. Ilmainen peruskäytössä.

Ohjaustaulu

Ohjaustaulun idea on se, että meillä on yhteinen kirjoitusalusta, johon kaikki voivat kirjoittaa samanaikaisesti. Ensimmäinen fokusalue on vasemmassa sarakkeessa ja toinen seuraavalla. Otsikoiden alla on itse tekemiset, kirjoitettuna ikään kuin keltaisille post-it lapuille, mutta digitaalisina. 

Näitä kun lähdetään priorisoimaan, saadaan todella selvä implementaatio. Näin strategia on myös silmien edessä koko ajan, ja sitä tulee seurata säännöllisesti viikon-parin välein. Näin strategian implementointia ohjataan. On syntynyt ketterä strategia. Ohjaustaulun voi avata koko organisaatiolle, jotta kaikki näkevät miten strategiaa toteutetaan. Aivan hurja mahdollisuus!

Kun näin toimii, tapahtuu yllättävä ilmiö: Strategia alkaa elämään ja sitä ryhdytään päivittämään melkein joka viikko. Yllättävää on myös se, että isot fokusalueet alkavat pikkuhiljaa muuttua. Itse olen nykyään sitä mieltä, että neljä fokusaluetta tai prioriteettia on jo liikaa. Kolme olisi hyvä, ettei strategian fokus jakaudu liian moneen paikkaan.

Marmeladi-ilmiö

Olen puhunut aikaisemmin marmeladi-ilmiöstä, joka on mielestäni maailman parhain johtamisoppi: Jokaisella organisaatiolla on ruokalusikallinen marmeladia, joka kuvastaa resursseja, kyvykkyyttä, koneita, it-systeemiä jne. Johto päättää, kuinka monta paahtoleipää voidellaan. Jos paahtoleipiä eli suurempia tehtäviä on 31 kappaletta, marmeladi ei riitä ja leivät eivät maistu miltään. Silloin porukka alkaa huutaa lisää resursseja. Annan heille raa’an vastauksen: “Teillä on juuri ne resurssit, minkä arvoisia olette! Teidän pitää osata valita ja priorisoida!”

Paljonko rahaa tulee sisään rajaa, kuinka paljon resursseja voi olla. Kysymys on siitä, miten ajat resursseja. Jos johdat huonosti, otat liian monta paahtoleipää. Mikä on se oikea määrä paahtoleipiä? Se on se kysymys. 

Strategiamatkassa on vaarana, että luupit saattavat irtoa toisistaan. Strategiaesitys Powerpointissa saattaa olla jossain kansiossa ihan unohduksissa, kunnes siihen palataan vasta vuoden päästä. Mutta kun strategia ja strategian toteutuksen johtaminen saadaan pyörimään luupissa kaksi viikottain digitaalisessa muodossa, silloin se on elävä dokumentti. Näin tekemiset, eli yksittäiset actionit ovat koko ajan silmien alla, ihmisten omassa ohjauksessa. 

Näin strategia laitetaan tulille, ja menestysmatka on alkanut!🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.11 Johtamisjärjestelmä Teamsiin

Johtamismalli Teamsiin – digitaalinen kaksonen

Tällä kertaa puhun siitä, miten johtamismalli ja yrityksen säännölliset kokoukset viedään Microsoft Teamsiin. Näin luodaan tehokkuutta johtamiseen! Tämä on suosikkiaiheeni, ja nyt avaan sen myös sinulle.

Teamsin luonnollinen leviäminen

Sen jälkeen, kun johto on tehnyt päätöksen, että Teams otetaan käyttöön, se käytännössä leviää luonnollisella tavalla organisaatioon. Ryhmiä on paljon ja ihmiset alkavat perustamaan omia tiimejään. Se on todella hienoa. Uskon nimenomaan siihen, että luonnollinen leviäminen on paras tapa.

Ihmiset luovat itselleen oman kotitiimin. Sen lisäksi luodaan projektitiimejä ja teematiimejä. Aika nopeasti kuitenkin voi tuntua siltä, että tiimejä on yhtäkkiä aika paljon. Olen laatinut neljä askelta kuvaten miten Teamsin käyttö usein leviää.

1. Teams tiedostosäilönä

Johto päättää ottaa Teamsin käyttöön. Kun ihmiset saavat vapaasti perustaa tiimejä, niitähän alkaa syntyä. Toisissa organisaatioissa päätetään, ettei tiimejä saa perustaa, vaan niitä pitää tehdä keskitetysti. Itse kuulun koulukuntaan, jossa ei uskota sen olevan paras tapa. Kyllä asiantuntijat tietävät, mihin kaikkeen tiimejä tarvitaan. Tiimin oma ryhmän sisällä jaetaan tiedostoja, ja se on todella helppoa. Chatti alkaa korvaamaan sähköposteja, jolloin sähköpostit vähenevät ja kommunikaatio siirtyy Teamsin keskustelukanaviin.

2. Videokokoukset Teamsissä

Melkein samanaikaisesti aletaan käyttää Teamsin videkokouksia. Johdolle tämä on usein ensimmäinen steppi. Hienoa kun näkee toisen kasvot ja voi jakaa näytön toisille. Tie kohti parempaa kokousstruktuuria on alkanut.

Monelle ihmisille syntyy suuri ahaa ja he tekevät henkilökohtaisen suuren digiloikan. Yrityksen tapa tehdä töitä siirtyy seuraavalle askeleelle. 

3. Suuri määrä Teamsejä

Vähän ajan kuluttua tiimejä on todella paljon ja syntyy tarve priorisointiin. Käytän tässä sanaa patouttaminen. Teamsissä on aivan fantastinen patouttamisjärjestelmä! Pystyt valitsemaan ne keskustelut, jotka nostat tärkeimmiksi. Samalla voi priorisoida ryhmät, jossa olet mukana. Piilotat ne, joita haluat vain seurata kerraan viikossa tai harvemmin. Monelle aukeaa ajattelu, kun sanoo että kanavat oikeastaan vastaavat vanhoja kansioita. Tiedetään, mille asioille pitää olla omat tallennuspaikat, ja siitä syntyykin oma keskustelukanava., Näin keskustelusta tulee strukturoitu! Viestit eivät enää ole sekaisin sähköpostissa, vaan ne ovat strukturoidusti eri tiimeissä.

Sitten on vielä applikaatioiden integraatio. Annan esimerkin: Teamsiin pystyy yhdistämään kaikki Trello-taulut ja valtavan määrän käyttämiäsi applikaatioita suoraan keskusteluun. Tällä tavalla kaikki on samassa paikassa! 

Teams on siis ekosysteemi, ja se on Microsoftin suuri juttu. 

4. Teams johtamisjärjestelmänä

Tämä vaihe on suosikkini! Se on se, että johtamismalli siirtyy Teamsin sisään. Olen antanut tälle nimen digitaalinen kaksonen. Jos sinulla on esine tai rakennus, voit tehdä siitä digitaalisen kaksosen, jota voi hyödyntää simulointiin. 

Tässä puhumme johtamisen digitaalisesta kaksosesta. Se tarkoittaa, että firman keskushermosto saa peilikuvan Teamsiin. Silloin saamme läpinäkyvyyttä, ja automaattisen raportoitumisen. Raportointi tarkoittaa, että lopettaa tekemisen ja ihminen kertoo mitä on tehnyt. Raportoituminen sen sijaan on sitä, että tiedonjako tapahtuu automaattisesti. 

Suosikkini on saada strategian implementointi digikaksoseen. Se, että saadaan strategian implementointi ja seuranta Teamsiin, on kova juttu! Siihen kuuluu tietenkin myös tavoitteiden asettaminen. Suosittelemme tavoiteasetantaan Trelloa Teamsin kautta. 

Käytännössä usein käy niin, että Teams lähtee leviämään organisaatiossa, mutta johto johtaa edelleen vanhalla tavalla. Nyt on suuri mahdollisuus se, että saadaan johto näkemään tämä valo, mihin kaikkeen Teamsiä voi käyttää.

Kova ydin – johtamisjärjestelmä

Kaikkien firmojen kova ydin on taustalla oleva hierarkia. Siellä on esimies-alainen suhteita, jotka muodostavat hierarkian. Yrityksen ydin on ne säännölliset kokoukset, jotka syntyvät kun esimiehet johtavat ryhmiään. 

Drawing of two boxing gloves and text: “Challenge the mantras!”

Jos digitaalinen kaksonen saadaan tälle ytimelle, se on kova juttu! Asiat helpottuvat, kokoukset lyhenevät ja niitä tarvitaan vähemmän, kun tieto raportoituu. Ei tarvitse ehkä osallistua kokoukseen, vaan voi lukea sen pääpointit Teamsistä.

1. Säännölliset kokoukset

Kaikissa yrityksissä on säännöllisiä kokouksia. Jotta saadaan parempi kokousstruktuuri, niille määritellään tarkoitus, frekvenssi, kesto, osallistujat ja agenda. Näiden peilikuva siirretään Teamsiin.

Drawing of a circle representing the yearly clock with strategy updates every quarter, Q1,2,3 & 4 alongside a drawing of two cheering people.

Johtamisjärjestelmän kokoukset

Alla on yksi esimerkki johtamismalli -kokouksista. Tällä yrityksellä on neljä corporate-tason kokousta. 

A group of people giving comments on quarter goals, represented by a dartboard. Text: “Transparent, Clear and Focused!”; “Quarterly solid goals that will be valid and important also in long term perspective!”; Goals seem focused and ambitious. Need to ensure we are both ambitious and realistic in terms of timeline to achieve.”; “Not easy to evaluate all the goals but increases the understanding what the others are doing. Many things going on.”; “Good to see support functions task/goals! This needs to be seen by the whol organization. Overall goals seems good and leading to success (long/short term).”

Tietyllä viikolla he katsovat miten liiketoiminta sujuu, mitä heidän asiakkaansa sanovat. Toisessa kokouksessa katsotaan numerot, heti kun ne ovat valmistuneet. Lisäksi on erikseen kokous, jossa katsotaan tukifunktioiden työtä, kulttuuria ja miten sisäiset prosessit toimivat. Johtoryhmä on siis jaettu kolmeen teemakokoukseen. Kerran kvartaalissa katselmoidaan, onko strategia hyvä, ja määritellään uudet tavoitteet seuraavalle kvartaalille. Lisäksi pidetään iso Corporate Online Forum. Teamsiin voi tällä hetkellä lisätä 250 henkilöä, joista 49 voi olla videoruudulla yhtä aikaa. Ja määrä nousee varmasti. 

Tällainen on uusi johtamismalli. Jos tämä kaikki pidetään Teamsin ulkopuolella, niin kaikkia mahdollisuuksia ei olla vielä otettu käyttöön.

2. Kommunikointi

Alla olevassa kuvassa on johtoryhmän kokous ja seuraava on 4 viikon kuluttua. Näiden välissä ihmiset ovat oppineet chattaamaan keskenään ja liikenne on siirtynyt sähköpostista keskustelukanaviin. 

Word cloud “How was the strategy meeting?”. Text: “Efficient, good, very good and effective, good silo removal initiative, intense, inspiring, interesting, exiting, addictive, energizing, useful, connective, great, eye opening and inspiring, inspirational, informative, helicopter, yes, essential, excellent, co-operation, enlightening, clarifying.”

Mutta, minkälainen on kommunikointimalli kokousten välissä käytännössä? Eikö niin, että useimmiten puhutaan kaksistaan puhelimella, tai mailataan yhdelle ja vähän harvemmin ryhmälle?

Mutta, pitääkö odottaa seuraavaan kokoukseen jos tarvitaan päätös? Sehän on hirveän tehotonta. Jos ja kun voimme kommunikoida johtoryhmän kanssa välissä ryhmänä, voidaan ehkä päätös tehdä nopeasti. Keskustelu on siirtynyt Teamsin kanavaan.

Digitaalinen kaksonen

Se tarkoittaa, että se hierarkia, mikä meillä on fyysisessä maailmassa, on saanut kuvan ja Teamsiin. On syntynyt digikaksonen! Kaikille kokouksille on oma kanava ja kokousaiheet, muistiinpanot, pöytäkirjat ja itse kokouskin löytyy kanavasta. 

Tämä on aidosti kova juttu! Harvassa yrityksessä johtamisen digikaksoseen on havahduttu tätä kirjoittaessa. Teams on, mutta johtamisen digikaksonen puuttuu. Tässä on suuri mahdollisuus nostaa yrityksen kulttuuri aivan toiselle tasolle.

Ei odottamista!

Silloin se myös tarkoittaa, että on vähemmän odottamista. Voimme tehdä päätöksiä matkan varrella koko ajan enemmän tai vähemmän reaaliajassa.

A large multitude of people observing four arrows, each arrow representing a separate themes.

Asiakkaat kiittää!

Ja asiakkaat kiittävät! He saavat nopeampaa palvelua, ja ihmiset voivat tehdä päätöksiä enemmän itseohjautuvasti. Pohjalla on luottamus siihen, että asiantuntija tietää. Jos sellaista ei kulttuurissa ole, niin ei tämäkään malli leviä. 

Drawing of a sun, people observing and cheering, represented by four arrows, each with a unique theme. Text: “Strategy Journey”

Jos pärjää vanhalla tavalla, niin siitä vaan! Mutta kun alkaa tuntua että tarvitaan voimakkaampaa kilpailukykyä ja ketteryyttä, hybridiorganisaatio on tässä kova ase.

3 business horizons with goals under each. Each leap represents a single year. Each year has a specific theme.

Kaikki kiittävät uudesta tavasta tehdä tehokkaammin. Johdolle selviää, miten yritystä voi johtaa vieläkin tehokkaammin. Kaikki asiat on yhdessä paikassa, ne kerääntyvät yhteen paikaan Teamsissä. Ilmoitukset voidaan patouttaa, se on aivan ihana asia!

Johtamisen neljäs porras on siis syntynyt! Aika moni on kolmannessa vaiheessa, jolloin tuntuu siltä että tiimejä on ihan liian paljon. Mutta, patouttaminen on ratkaisu ja suuri mahdollisuus!

Tiivistys: Digikaksonen peliin! Tuo firman johtamismalli myös Teamsiin!

Laita strategia tulille!🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.09 Tavoitteet kvartaaleittain

Strategiset tavoitteet kvartaaleittain

Tänään pohdiskelen miten strategiset tavoitteet asetetaan. Miten se toimii? Se on niin tärkeä asia. 

Kaikki uskomme syvästi tavoitteiden voimaan. Isossa yrityksessä tämä on huomattavan monimutkaista. Pienemmässä yrityksessä tavoitteet menevät intuitiivisesti flowlla: Kun yksi on tavoite tehty, otetaan seuraava. Mutta kun yritys kasvaa tiettyyn pisteeseen, jossa on 20–30 työntekijää, tulee viimeistään vastaan organisoinnin tarve: Kuka vastaa mistäkin ja mihin suuntaan edetään yhdessä? Tässä kvartaalitavoitteista on hyötyä.

Hierarkkinen organisaatio

Tässä on tämä härveli, jota sekä rakastamme että vihaamme. Se on hierarkkinen organisaatio, mutta hierarkkisella organisaatiolla on kyllä paljon hyviä etuja. Meidän ei siis kannata siitä luopua. Suosikkitapani on lisätä organisaation päälle ketteriä tiimejä, jotka tekevät työn ikään kuin pikkuprojektimaisesti, mutta taustalle jää hierarkkinen organisaatio.

Hybridiorganisaatio

Tätä kutsun hybridiorganisaatioksi. Tiimille syntyy tavoitteet helposti, ja ne ovat melkeinpä kertakäyttötavoitteita. Sitten kun ne on tehty, niin tiimi lopettaa työnsä.

Kysymys kuuluu: Mikä on maailman mahtavin tapa luoda tavoitteita taustalla olevalle hierarkialle?
Minkä takia monessa yrityksessä on melkein pakko rakentaa tällainen hierarkia? 

Itseohjautuvuus vs. hierarkia

Nykypäivänä keskustellaan siitä, voisiko itseohjautuvuus korvata hierarkian. Minut kutsuttiin kommentoimaan tutkijaryhmän tuloksia itseohjautuvuudesta. On monta tapaa organisoitua, mutta tämä hybridi-yhdistelmä on minusta voimakas. Täysin itseohjautuvaa tavoitteetonta organisaatiota eräs menestynyt edelläkävijäjohtaja kutsui ”häröpalloksi”. Se on armeijassa termi sille, kun kaikki menevät eri suuntiin. Hän totesi, että se on todella hanurista. On todella vaikeaa, jos ei ole mitään yhteistä linjaa, mille rakennetaan.

Eli tarvitaan ketteryyttä, mutta myös hierarkiaa, hybridiä. Miten sitten voisimme luoda hierarkialle tehokkaammin tavoitteita ja suuria valintoja? Lainsäädäntö jo vaatii, että yrityksellä on tilikausi. Siksi luodaan tavoitteita seuraavalle tilikaudelle, jotta myös riskinottajat eli omistajat tietävät mihin pyritään ja he tietävät mitä tuottoa voivat odottaa sijoitukselleen. 

Miten strategiset tavoitteet?

On siis olemassa paine luoda tavoitteita ja pyrkiä niitä kohti. Mutta miten sen tekisi paremmin kuin koskaan ennen? Esittelen yhden tavan, jonka pointti on luoda tavoitteet kvartaaleittain. 

Aloitetaan tietenkin niin että meillä on yksi iso tavoite. Pääomasijoittajat sanovat aina tekevänsä työtä takaperin. Ensin mietitään mitä pitää saada aikaiseksi, sitten mennään takaperin ja katsotaan minkälaisia tavoitteita pitää olla. Iso tikkataulu symbolisoi isoa tavoitetta. Siitä lähdetään sitten tulemaan taaksepäin.

Mutta tullaanko ylhäältä alas, vai alhaalta ylös? Molemmat ovat mahdollisia. Onko se magiikka itse asiassa siinä, että tehdään molempia samanaikaisesti, kuten hampurilaismallissa? Itse uskon, että kun iso kuva on maalattu, kysytään yksiköiltä mitä heidän mielestään pitäisi tehdä seuraavan jakson aikana. Nämä kombinoidaan ja todetaan, tuleeko riittävän hyvä kokonaisuus. Jos ei tule, pyydetään uusi ehdotus. 

Kun ihmisille annetaan oikeus ja mahdollisuus kertoa, mikä heidän mielestään on hyvä tavoite, se motivoi hyvin paljon. Hyvä ystäväni Bo Harald sanoi, ettei olisi koskaan uskaltanut asettaa niin kovia tavoitteita, jotka hän sai tiimiltään.

Vuosikello – onko järkevin tapa?

Tuossa on vuosikello. Käytännössä moni organisaatio kokee olevansa pakotettu seuraamaan vuosikelloa: Keväällä tehdään strategia ja sitten toimintasuunnitelmat ja budjetointi syksyllä. Sen jälkeen tehdään tavoitteet seuraavalle vuodelle. 

Olen alkanut haastamaan tätä ajattelua. Onko tämä nyt järkevintä? Riittääkö se, että me kerran vuodessa mietimme strategiaa ja luomme tavoitteet? Vastaukseni on, että se aika alkaa olla ohi.
Me tarvitsemme nopeamman ja robustimman tavan toimia, kuin tällaisen mekaanisen vuosikellon. 

Tiedän organisaation, jossa toimitusjohtaja sanoo tekevänsä strategian aina silloin kun siltä tuntuu.
Se on aika kiva juttu se. 

Koska vuosikellosta on niin vaikea päästä eroon, mitä jos tekisimmekin näin?

Strategiset tavoitteet kvartaaleittain 

Puretaan vuosistrategia-ajattelu kvartaaliajatteluksi. Tehdään huomattavasti lyhyempiä ja nopeampia pläjäyksiä, sprinttejä. Silloin tällöin, ehkä joka kolmas vuosi, kannattaa tehdä isompi työ ja analysoida syvällisesti missä mennään. Kun tämä on tehty, voidaan strategialle tehdä kvartaalipäivityksiä ja valita tavoitteet seuraavalle kvartaalille. Tämä on mielestäni mahtava juttu, koska se johtaa ketterään tapaan toimia. Mikään ei ole kiveen hakattua! Koko ajan katsotaan ja reivataan kurssia.

Kvartaalitsekki

Käytännössä tämä toimii niin, että varataan kalenterista johtoryhmän kvartaalikokoukset. Sitten yksikönjohtajat valmistautuvat kokoukseen kysymällä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. He tuovat ehdotuksia seuraavan kvartaalin tavoitteiksi. Samalla tietenkin katsotaan, saavutettiinko edellisen kvartaalin tavoitteet. Mitä opittiin? Miten onnistutaan vielä paremmin ensi jaksolla? 

Kvartaalitsekit ovat päivän tai kahden puolikkaan päivän digikokouksia, joissa strategiaa käydään läpi.  Koko strategia on kuvattuna elävällä ohjaustaululla, jossa on sekä edelliset ja uudet tavoitteet. Ja kaikki pystyvät yhtä aikaa kirjoittamaan tälle taululle. Tämä johtaa siihen, että ihmiset katsovat strategiaa useasti, ja huomataan paljon nopeammin, jos strategiaa pitää muuttaa.

Seuraavat tavoitteet

Silloin käytännössä yksikönjohtaja ehdottaa seuraavia tavoitteita. Niistä keskustellaan toimitusjohtajan ja kollegoiden kanssa, ovatko järkeviä.
Samalla tsekataan kokonaisuus, ovatko isot tavoitteet edelleen järkeviä ja pitääkö hieman niitä reivata.
Aika usein reivataan ja mikä sen parempaa!

Ketterät tavoitteet

Kun kokous on ohi, johtoryhmä on ottanut kantaa tärkeimpiin tavoitteisiin – niihin, jotka todella kääntävät laivaa. Operatiiviset tavoitteet eivät välttämättä tule kvartaalitavoitteiksi, koska ne voidaan päivittää yksiköissä, korjata risaisia kohtia. Keskitytään isompiin strategisiin tavoitteisiin, niihin vipuvarsiin, jotka siirtävät isoja kiviä edestä. 

Kokouksen jälkeen johtoryhmäläiset menevät oman joukkueensa kanssa miettimään, miten uudet suuret tavoitteet puretaan pienemmiksi asioiksi. Ovathan he näistä jo keskustelleet aikaisemmin, nyt he tarkistavat ja täsmentävät, että ollaan yhdensuuntaisia. Loppujen lopuksi kaikkien tarvitsee tietää omat tehtävänsä ja tavoitteet mitä pitää saada aikaiseksi. 

Tästä syntyy tavoitteiden hierarkia, mutta mielestäni se on ihan hyvä asia. Varsinkin jos sitä käsitellään niin, että ne voivat elää ja muuttua.
Kun tavoite valmistuu, katsotaan mikä on seuraavaksi tärkein asia. Voimakasta priorisointia ja haastamista, sprinttiajattelua!

Strategian katselmointi

Uskon kovasti siihen, että ydinstrategia kannattaa kirjoittaa yhdelle sivulle, Strategy 1Pagerille. Strategia on oikeastaan tuon sektorin rajat, siihen suuntaan mennään. Sitten porukka saa määritellä miten päivittäin purjehtivat eteenpäin. Strategia = MITEN. 

Kvartaalitavoitteet elävät koko ajan suunnan sisällä. Suuntaa ohjaa aurinko, SUURI TEHTÄVÄMME: mitä hyvettä luomme asiakkaille ja maailmankaikkeudelle. Auringon SUUREN TEHTÄVÄN tuloksena syntyy numerot eikä päinvastoin. Ensiksi pitää olla Suuri Tehtävä, siitä syntyy numerot. Uskon, että tällä tavalla syntyy parempi win-win-win, kaikki tienaavat enemmän, asiakas – yritys – yksilö. 

Kysymys on, miten saamme matkan menevän optimaalisesti aurinkoon. Tämä on kuin purjevene, joka joutuu koko ajan katsomaan mistä tuuli tuulee. Se on ketterän organisaation tehtävä.

Tee niin, että laita ihmiset pysähtymään kvartaaleittain. Pienissä yrityksissä katselmoidaan tavoitteita jopa viikoittain ja kuukausittain. Jos olet yhtään isommassa yrityksessä, toimikaa vähintään kvartaaleittain.

Strategiataulu

Käytä strategiataulua! Strategiatauluun kirjataan fokusalueet, ja niiden suuremmat läpimurtotavoitteet. Tämä on todella tärkeää. Näitä kortteja päivität kuukausittain johtoryhmäkokouksissa. Tarkistat, miten työ eteen. Johtoryhmäläisten operatiivisessa viikoittaisessa toiminnassa he seuraavat alatavoitteiden toteutusta. Etenevätkö tehtävät vaiko eivät?

Tämä kvartaalitavoite on kyllä kettinkiä! Suosittelen sitä todella, jos sinulla on vähänkin suurempi organisaatio. Vaikka olisi kymmenen hengen ryhmä, niin tavoitteet kannattaa ehdottomasti olla digitaalisella strategiataululla. Se on aivan kettinkiä! Sillä tavalla et edes huomaa kun strategia päivittyy, koska se tapahtuu niin luonnollisesti. Silloin gäppi strategian ja operatiivisten asioiden välillä on sulkeutunut. 

Sillä tavalla strategia laitetaan tulille!🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.10 Parempi kokousstruktuuri

Parempi kokousstruktuuri

Tänään ajattelin puhua yrityksen johtamisen kulmakivestä, joka on yrityksen kokousstruktuuri. Miten sitä voisi oleellisesti parantaa? Asia on minulle tällä hetkellä ajankohtainen, ja ajattelin että nyt on hyvä aika jakaa tätä tietoa eteenpäin. Kerron muutaman periaatteen, jotka ovat mielestäni keskeisiä. 

Ensimmäinen periaate on se, että yrityksen kokousstruktuuria voi parantaa oleellisestikin. Näytän miksi ja miten.

Miksi kokousstruktuuri?

Aloitetaan siitä, miksi tällainen perinteinen kokousstruktuuri tarvitaan. Tämä saattaa olla liiankin itsestään selvää, mutta, se ei sitä välttämättä olekaan, koska nyt keskustellaan itseohjautuvuudesta. Osallistuin juuri ison tutkimustiimin arviointiryhmään, jossa puhuttiin tästä. 

Tällaisessa itseohjautuvassa organisaatiossa tapahtuu paljon, ihmiset saavat ohjata itse itseään. Voi olla, että löytyy parempikin johtamismalli, kuin tämä perinteinen hierarkia. Olen sitä mieltä, että perinteisellä hierarkialla on hyvin paljon hyviä puolia. Voidaanko löytää uusi delikaatti balanssi, jossa hierarkia ja vaihtuvat tiimit voivat toimia yhdessä ketterästi

Selkäranka toiminnalle

Yrityksen kokousstruktuuri on niin hyvä siksi, että sen tehtävä on johtaa ja varmistaa tuloksellisuus. Lisäksi se on selkäranka toiminnalle. Moni organisaatio, joka on luopunut selkärangasta, on huomannut, että selkärangalla on kuitenkin hyviä puolia. Organisaatio voi elää ilman selkärankaa ameebamaisesti, mutta kyllä se vaatii aika paljon uudelleenajattelua. 

Olin itse mukana tekemässä Suomen ensimmäistä transformaatiota 20 vuotta vanhasta hierarkkisesta organisaatiosta uuteen esimiehettömään, itseohjautuvaan johtamismalliin. Prosessi meni todella hyvin, mutta onhan se aika erikoinen prosessi. On monta tapaa organisoitua perinteisen hierarkian ja itseohjautuvan hierarkian välissä. Mutta, meidän pitää kuitenkin aina ymmärtää mihin suuntaan meidän tulee mennä. Suuntaa pitää koko ajan reivata ketterästi, pitää priorisoida eri mahdollisuuksien välillä ja hoitaa erinäköisiä ongelmatilanteita. Se vaatii priorisointia ja se on johtamista se. 

Struktuuria tekemiseen – muttei liikaa!

Todella moni ihminen kaipaa sitä selkärankaa. Jos kaikki vain lilluu, se ei tee työntekijöistä onnellisia. Toisaalta, jos kaikki on ylimäärättyä, sekään ei toimi. Täytyy löytää se delikaatti balanssi kullekin yrityskulttuurille ja ihmisten historialliselle kokemukselle. Se on todella tärkeää. Meidän tulee selvittää mitä teemme ja miten haluamme johtaa itseämme. Siksi yleensä tarvitaan yrityksen kokousstruktuuri.
Se tapahtuu etukäteen sovitulla säännöllisellä kokousrytmillä. Nämä kokoukset on hyvä merkata kalenteriin. Se antaa paljon struktuuria.

Käytännössähän useammassa organisaatiossa on hierarkia, tasoja. Yksityisyrittäjä on yksinään, mutta hänenkin pitää kerätä ajatuksiaan ja pysähtyä miettimään. Hänellä on kokous itsensä kanssa. Ja jo muutaman kymmenen ihmisen organisaatiossa syntyy tarve saada selkeämpi suunta, muuten ihmiset alkavat harottaa eri suuntiin. Syntyy strategian tekemisen ja visualisoinnin tarve. Pitää organisointua. Suuremmassa organisaatiossa on jo ihan pakko pohtia kuka hoitaa mitäkin ja mikä kenenkin vastuu on. Mutta sitäkin pohtimista voi tehdä perinteisesti tai uudella ketterällä tavalla. 

Drawing of a person with two red question marks hovering above. Text: “Why have people invested money in us?”

Tiimityötä

Organisaatiossa on kuitenkin hirveän paljon tiimityötä, joka tapahtuu laatikoiden ja kotitiimien ulkopuolella. Kutsun esimieheni tiimi kotitiimiksi. Tarvitaan siis myös ristikkäistiimejä, vaihtuvia sellaisia. Niitä ovat mm. asiakastiimit, projektitiimit jne. Näitä tiimejä on koko ajan hierarkian päällä. Pidän kovasti tällaisesta hybridiorganisaatiosta, kuten olet ehkä jo aikaisemmin kuullutkin. Hybridiorganisaatiossa tarvitaan lisää tiimikokouksia.

Kokouksella oma taulu

Laitetaan jokaiselle tiimille oma foorumi, jolla myös digitaalinen taulu. Tämä on Microsoftin Teamsin idea. Saamme sillä luotua digitaalisen kaksosen organisaatiolle. Olen tämän asian suuri puolestapuhuja! Olen jo kohta viisi vuotta käyttänyt elävää ohjaustaulua jokaiseen kokoukseen. Laskin että minulla on jo yli tuhat taulua! Ja niiden hallinnointi on ihan helppoa. Toimii!

Jokaisella ryhmällä pitää olla oma keskusteluryhmä ja myös oma taulu. Käytän itse Trelloa. Ryhmän työtehtävät ja tavoitteet ovat sarakkeita, joiden sisällä on lappuja, joihin työtehtävät kirjoitetaan. Näitä voi sitten merkitä liikennevaloin, jolloin näkee helposti miten työ etenee. Kun tiimin työtilanne on visualisoitu taululle, sen tehokkuus nousee yhtäkkiä. Jos vain puhutaan kokouksissa, keskustelu ei dokumentoidu vaan häipyy sillä sekunnilla. Nauhoittaminen ei auta, koska kukaan ei jaksa kuunnella niitä jälkikäteen. Pitää dokumentoida tärkeät pointsit. 

Työ näkyväksi

Se, että dokumentoimme ja kirjoitamme pääpointit ja ylläpidämme työpinoa, se on aika kova juttu. Kun priorisoimme työtehtäviä taululla seuraavalle sprintille, se vähentää ihmisten stressiä, koska ei tarvitse kantaa olkapäillään koko työpinoa, vaan riittää että tehdään seuraavan sprintin työt. Sitten taas arvioidaan koko tilanne uudestaan, ja valitaan seuraavan sprintin tehtävät. Sprintti on kalenteriaika, viikko, kaksi tai neljä viikkoa. se ei koskaan ole myöhässä vaan priorisointi seuraavalle tehdään kun sprintti on loppu. Tämä asia nostaa tehokkuutta oleellisesti. Mikään ei ole niin tärkeä kun valinta, eli priorisointi. 

Text: “Mission, Vision” and an arrow that goes from mission to vision. Text: “Purpose” and drawing of a sun. The arrow goes from purpose to the sun.

Väitteeni on, että jokaisella työryhmällä pitää olla Teamsi ja oma taulu. Taululla näkyy ryhmän SUURI TEHTÄVÄ, eli miksi se on olemassa ja mitkä ovat seuraavat suuret tavoitteet. Kaikkien pitää saada kirjoittaa taululle, joten Excel ei kelpaa tähän. Harvoin, jos koskaan olen nähnyt Excel-taulukon, jota moni päivittää yhtä aikaa. Excel on aivan loistava väline, mutta se on enemmänkin yksilön väline luonteeltaan. 

Pointti tässä on se viisaus – jota itse en ole keksinyt – mutta jonka puolesta aina puhun: Tee työ näkyväksi! Heti kun olet tehnyt sen näkyväksi, alkaa tapahtua.

Kokousten välissä

Seuraava oivallus on se, sovittujen kokousten välissä voi myös jatkaa kommunikointi Teamsissä. Jos kun kokousten välissä syntyy kysymyksiä ja haasteita, odotetaanko seuraavaan kokoukseen asti? Se on hidasta. Käytännössä voidaan keskustelua ja päätöksiä jatkaa kokousten välissä. Tämä on oleellisesti toiminnan tehokkuutta nostava tekijä. Ei odoteta kokousta. Tänään sitä simuloidaan sähköpostilla, mutta kaikki asiat ovat sähköpostissa sekaisin ja työstä tulee fragmentaarista. Strukturointi nostaa tehokkuutta. 

The Purpose concept represented as a sun with Purpose at the middle. The sun is surrounded by sectors representing purpose building blocks. Text: “Customer choices, people and talents, products and services, marketing, sales & pricing, production & logistics, IT systems, research & development”

Yhteinen keskustelufoorumi

Minä taas uskon seuraavaan: Teknologia on siunaus. Se on tullut tekemään kokousten välisen keskustelun tehokkaammaksi. Keskustelu jatkuu kokousten välissä ja päätöksiä voidaan tehdä. Se kikka, joka tulee tehostamaan tätä asiaa on se, että keskustelua ei pidetä sähköpostissa! Sen sijaan laitetaan keskustelut yhteiselle keskustelufoorumille, esimerkiksi Teamsiiin. Saman aiheen viestit eivät silloin ole sekaisin sähköpostissa, vaan ne ovat kerättynä tiimin Teamisissä nätisti jaettuna keskustelukanaviin. 

Ihmisellä voi olla samanaikaisesti vaikka kuinka monta keskustelua, joissa hän on mukana. Kaikki keskustelut eivät myöskään ole yhtä tärkeitä. Teamsin hyöty onkin siinä, että sen avulla keskusteluja pystyy patouttamaan. Voi priorisoida mitä asiat tulee silmille heti, mistä keskusteluista haluaa ilmoituksia ja hälytyksiä sähköpostiin. Tiettyihin asioihin haluaa vastata heti, toisia haluaa seurata päivittäin, joitain viikottain ja joitain vain silloin tällöin. Uudessa tavassa aamulla luetaan ensin strukturoitu keskustelu Teamsissä, ja sitten vasta katsotaan ad hoc viestit sähköpostissa. Sähköpostien volyymi vähenee oleellisesti. Nopea viestintä lisääntyy tavalla, jonka itse olet määritellyt. 

Dokumentaatio säilyy

Etu on myöskin siinä, jos työntekijä lopettaa työpaikallaan, dokumentaatio ei ole hänen privaatissa sähköpostissa. Työsähköpostien lukeminenhan on laitonta, eikä niitä voida yhdessä katsoa. Uusi työntekijä pystyy tiimeissä kelaamaan keskustelua, ja saa näin paljon paremman käsityksen missä mennään.

Tämä on suuri mahdollisuus! Pois sähköposteista! Sähköpostiin jää vain ad hoc viestit ulkomaailmasta. Sähköpostiliikenne saattaa tipahtaa 80% ja keskustelu siirtyy Teamseihin. Jokainen saa itse priorisoida mitä hänen kannattaa lukea, ja turhat viestit eivät tule häiritsemään tärkeitä viestejä.
Digitiimien järjestämisessä on aivan valtava mahdollisuus! 

Tämä on infrastuktuurimuutos, kulttuurimuutos myös johtamisjärjestelmälle. Ne, jotka pystyvät ottamaan tämän paremmin ja nopeammin käyttöön, luovat itselleen kilpailuetua.
Mutta aina lisään: jos pärjäät vanhalla tavalla, siitä vaan jatkat. Kukaan ei pakota mihinkään, niin kauan kuin rahat riittää

Kokousten määrittely

Kun lähdetään miettimään, mikä  kokousstruktuuri on, määrittelemme kullekin kokoukselle syyn miksi se on olemassa. Mikä on sen tarkoitus ja tavoite? Kuinka usein kokous pidetään? Kauanko se kestää, tunnin vai kaksi? Ketkä osallistuvat siihen ja mikä on sen keskeisin agenda? Voiko kokouksia lyhentää kun meillä on digitiimit? Jotkut mittarifanaatikot määrittelevät lisäksi mikä kokouksen mittari on.

Pohditaan vielä tätä perinteistä organisaatiota.

Perinteinen organisaatio

Tietenkin on ihan ok, että pidät minkä tahansa organisaation ihan niin kauan kuin haluat. Niin kauan kun pärjäät, niin se siitä! Jos alkaa tökkiä toiminnan kannattavuus, eikä pärjää enää, viimeistään silloin kannattaa katsoa miten muut ovat ratkaisseet ongelman. Tätä toimintatapa on maailmalla kehitetty kymmeniä vuosia, itse asiassa 1950-luvulta alkaen, jolloin ensimmäiset ketterät organisaatiot syntyivät. 

Perinteisessä organisaatiossa on tietenkin johtoryhmä. On hirveän hienoa olla johtoryhmän jäsen, se on sellainen mitali. Nyt olen alkanut miettiä, ettei se välttämättä olekaan mitalin arvoinen asia. Aidolla johtajalla on seuraajia. Jos omalla johtajallasi ei olisi asemaansa, seuraisitko häntä? Aika moni sanoisi, ettei seuraisi koskaan. He seuraavat vain sen takia, että johtajalla on natsat takissa. Tarvitaan aitoja liidereitä! Jos sinulla on sellainen, pidä kiinni!

Kotitiimit – pysyvät tiimit

Hierarkisessa organisaatiossa on monta pysyvää tiimiä. 

On johtoryhmä, sen alla yksiköiden johtoryhmät ja sitten esimiehen tiimit. Mutta, tämä lisäksi on monta tilanteen mukaan vaihtuvaa tiimiä. Niitä ei yleensä ole mitenkään kuvattu, ne vaan syntyvät ja poistuvat. Ja hyvä niin, siinä on jo ketteryyden alku.

Jos katsotaan, miten päätöksenteko toimii, niin aika monessa organisaatiossa se menee alla olevan kuvan punaisen nuolen mukaan. Siinä on iteraatio ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Monessa paikassa kannattaakin tehdä niin, että kysytään ensin mitä tavoitteita ihmiset ehdottavat seuraavalle jaksolle. Kerätään ehdotukset ja katsotaan riittävätkö ne, vai pitääkö vaatia enemmän että homma toimii. Siitä tulee itse asiassa hampurilaismalli, kun yhdistetään bottom-up ja top-down. Iteraation tuloksena syntyy keskelle pihvi. 

Jos sinulla on perinteinen organisaatio ja haluat sitä pyörittää, pyöritä ihmeessä, hyvä ihminen! Niin kauan kun pärjäät, kaikki ovat onnellisia, myös asiakkaat. Mutta sitten kun asiakkaat eivät enää olekaan tyytyväisiä, sitten tulee kysymys että pitäisikö miettiä uudestaan? Vastaus on kyllä, tietenkin!

The text “Game Book” in the color indigo written above a drawing of an open book.

Tätä asiaa ei tee helpommaksi se, että tarvitaan paljon tiimejä. Ne ovat olemassa myös perinteisessä organisaatiossa. Olit sitten visualisoinut ne tai et, siellä ne ovat. On melkein mahdotonta toimia yhden laatikon sisällä, pitää olla laatikonvälisiä tiimejä. Tänne tulee asiakastiimit, projektitiimit, erityistehtävän tiimit, tuotekehitys tiimi jne. Tämä on siis aika vaikea asia hallita.

Esimerkki uudesta

Eräs organisaatio teki sellaisen tempun, että he muuttivat koko kokousstruktuurinsa siten, että itse asiassa poistivat johtoryhmän. He huomasivat, että johtoryhmä kannattaa jakaa osiin, ja keskustella erikseen asiakkaista ja myynnistä, ja erikseen keskustella sisäisistä prosesseista ja hallinnoinnista. 

Esimerkki uudesta kokousstruktuurista, johtamismalli.

Running The Business -keskusteluun otettiin vain bisnesvetäjät, People And Governance -keskusteluun bisnesvetäjät, HR ja muut tukifunktiot. Kerran kvartaalissa heillä on Changing The Business – keskustelu, jossa tehdään pieniä reivauksia strategiaan. Uutta oli se, että siihen otettiin vain liiketoimintavetäjät, eikä funktioihmisiä. Suurempi strategian päivitys tehdään erikseen, silloin myös funktiot ovat mukana. 

Kerran kuussa pidetään yksikkökohtainen Performance Review. Se on numerokokous, jossa katsotaan, miten bisnesyksikkö performoinut. Kokouksessa on toimitusjohtaja, yksikönvetäjä, CFO ja yksikön kontrolleri. 

Lisäksi pidetään suurempi kvartterikokous nettikokouksena. Siihen kutsutaan koko organisaatio ja katsotaan miten asioille kuuluu. Nettikokouksessa käytetään ryhmätyömahdollisuutta jakamalla ihmiset keskustelemaan pienryhmiin, eli breakout roomeihin.

Tarvitaanko johtoryhmää?

Tarvitaanko siis johtoryhmää? Ei välttämättä, koska kaikissa teemoissa tarvitaan johtamista. Onko loogisesti siis edes oikein puhua johtoryhmästä? 

Yksi yksikkö lopetti oman johtoryhmänsä. Siellä otetaan keskustelun alle vain teemoja, joita hoidetaan silloin kun on tarpeen. Yksinkertaista. 

Drawing of a brick wall being hit by a large arrow. An indigo colored arrow goes around the wall towards a sun.

Vähemmän kokouksia

Monessa firmassa uusi tavoite on vähentää kokousaikaa. Pidetään vähemmän kokouksia, ja tehdään niistä vieläkin nopeampia!

Nopeampia kokouksia

Voidaanko kokousaika puolittaa? Se saattaa onnistua, jos on olemassa digitaalinen peili siitä mitä tehdään. Tämä on toiminnan digital twin.Toiminta on silloin koko ajan olemassa Teamsissä ja sen digitaululla! Kokousten välissä voidaan jo käsitellä aihetta asynkronisesti ja lyhennetään keskustelutarvetta kokouksessa. 

Puolita kokousaika! Se on aikamoinen juttu firman kulttuurille!

Miten luoda uusi kokoustruktuuri

Miten luoda uusi yrityksen kokousstruktuuri?

Miten uusi yrityksen kokousstruktuuri sitten luodaan? Mielestäni tämä menee käytännössä niin, että firman ylin kunkku alkaa miettimään, pitäisikö hänen luoda uusi kokousstruktuuri. Hänellä voi olla oikea käsi tai ulkopuolinen asiantuntija antamassa neuvoja. Sitten johtaja tekee raakileen, ja kysyy omalta ryhmältään mitä he ovat siitä mieltä. Mielestäni on tehokasta, että tehdään ensin ehdotus, ettei aloiteta nollatilanteesta kaikkien kanssa. Se voi olla, että asia dilutoituu näin myös helpommin.

Kiritä kokouksia!

Laita strategia tulille!🔥

👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Categories
2. Korjaava suunnitelma

2.01 Robusti strategian implementointi – 6 avainasiaa

Robusti strategian toteutus – 6 avainasiaa

Olen äärimmäisen innostunut tämän päivän aiheesta! Tänään aiheena on strategian toteutus – nimittäin robusti toteutus! Olemme kollegojeni kanssa keränneet yhteen kokemukset monelta hyvistä strategian implementoinneista. Nyt olen tehnyt tästä kiteytetyn esityksen.

Kuusi avainasiaa pitää olla kunnossa, jos ja kun haluaa, että strategia toteutuu robustisti!

Hyvä strategia – heikko implementointi

Kun olemme tehneet strategiaprosessin, olemme usein hyvin tyytyväisiä hyvästä lopputuloksesta. Mutta miksi usein käy niin, että strategia ei lähdekään lentoon? Syy on usein heikko implementointi. Strategia voi olla vaikka kuinka hyvä, mutta se ei riitä! Tietysti on myös mahdollista, että strategia on oikeasti heikko. Joka tapauksessa, hyvä strategia vaatii hyvän implementoinnin.

Monessa organisaatiossa ajatellaan, että meidän on osattava implementointi. Voin kertoa näin satoja strategiaprosesseja läpikäyneenä, että hyvä implementointi on taidelaji! Sitä voi tehdä paremmin tai vähemmän hyvin.

Mennään läpi robustin implementoinnin elementit.

Robusti implementointi

1. Tarvitset hyvän kokousstruktuurin, jossa säännöllisesti seuraat implementointia. 
2. Tavoitteet täytyy vastuuttaa, resursoida ja priorisoida. 
3. Ihmiset täytyy saada mukaan, eli osallistaa tavoitteiden implementointiin ja osatavoitteiden suunnitteluun.
4. Jokainen tavoite pitää purkaa tekemisiksi ja laittaa nämä työpinoon, josta ketterästi otetaan muutama asia työn alle seuraavaa sprinttiä varten. Sprintti on kalenteriaika, esimerkiksi viikko.
5. Johtamiseen tarvitaan hyvät työvälineet, ja luultavasti myös uusi parempi työväline. Tätä ei pyöritetä Excelillä eikä PowerPointilla, koska se ei vaan ole tehokasta. Tämä tehdään paremmilla työvälineillä, ja ne eivät maksa paljon!
6. Tarvitset myös investoinnin, jotta robusti implementointi toteutuu. Pitää satsata jos haluaa voittaa.

Jos yksikin näistä kuudesta pointista falskaa, strategian toteutus EI ONNISTU!

Katsotaan jokaista pointtia nyt yksitellen.

1. Viritetty kokousstruktuuri

Useimmilla on taustalla hierarkkinen organisaatio. Sillä on paljon hyviä puolia. Nykyään kannattaa kompensoida sen heikkouksia ketterillä tiimeillä. Tarvitsemme säännölliset kokoukset implementointiin: Johtoryhmän kokouksia, alajohtoryhmien kokouksia jne. 

Kokouksen agendalla pitää säännöllisesti olla strategian implementointi. Näin voit seurata tavoitteiden toteutumista. Kun huomataan, että suunnitelma on valmistunut, otetaan seuraava suunnitelma tilalle tai parannetaan edellistä. Ajatus siitä, että mikään suunnitelma ei ole kiveen hakattu, on erittäin tärkeää, siitä syntyy ketteryys!

Johtamiskokousten johtopäätökset pitää jakaa ihmisille. Nykyään muistiinpanot voivat raportoitua automaattisesti. Johtoryhmän asioiden jakaminen on kyllä monessa kulttuurissa aikamoinen shokki. Siinä piilee suuri mahdollisuus robustiin implementointiin. Jos tehdään dokumentaatiota, niin avataan se muille ja kerrotaan siitä myös verbaalisesti. Tätä voi tehdä Microsoft Teamsissä todella tehokkaasti.

Strategiaa tulee katselmoida ja päivittää kvartaaleittain. Ei tietenkään uusita strategiaa koko ajan, mutta kun toteutus etenee, tulee myös tarve reivata suunnitelmia. Markkina ja kilpailutilanne muuttuvat koko ajan.

Ajatus, että mennään vuosisuunnitelmasta kvartaaliin on todella voimakas!

2. Resursointi ja ajoitus

Strategiset tavoitteet pitää usein purkaa osatavoitteiksi, koska strategiset tavoitteet ovat ylä-tason tavoitteita. Osatavoitteille tarvitaan vastuuhenkilöt ja tiimit toteuttamaan niitä. Silloin joudutaan priorisoimaan. Voidaan tehdä Tiekartta, josta katsotaan mitä tehdään ensimmäisessä vaiheessa.
Tarvitaan myös kunnianhimoinen tavoiteaika, milloin tavoite pitää olla saavutettu. Deadline on kova juttu! Se antaa ihmisille vauhtia. 

“What would the world be like without the last minute?”

Työkuorma on kova haaste. Avainhenkilöiden pitäisi olla mukana kaikessa, ja kaikilla ihmisillä on kuitenkin jo kädet täynnä. Huonohan on se johtaja, joka ei täytä alaistensa päivää! Kun tulee uusia tavoitteita, mitä tehdään vanhoille? Joudutaan priorisoimaan ja vapauttamaan aikaa, jotta avainhenkilöiden työkuorma ei lähde hanskasta. Työkuorman tasaaminen on tärkeää. Sen takia työkuorma kannattaa visualisoida, jotta nähdään kuinka paljon työtä on kenelläkin. 

Jos tätä ei tehdä, mitään ei tule valmiiksi!

3. Innostus tekemiseen

Innostusta tarvitaan! Ihmiset pitää ottaa mukaan suunnitteluun. Me puhumme kovasti sen puolesta, että mahdollisimman monta otetaan mukaan jo strategian suunnittelussa. Kyllä he osaavat ymmärtää, vaikka ovat operatiivisia ihmisiä! Itse asiassa, mottonihan on: 

“Pää pilvissä, mutta tosi pitkät jalat!”

Kun ihmiset pääsevät katsomaan tätä asiaa pilvistä ns. helikopteri-perspektiivistä, niin johan alkaa ymmärrys nousemaan! Silloin motivaatio nousee.

Kun ihmiset mukaan myös osa-tavoitteiden suunnitteluun, syntyy omistajuutta, mielekkyyttä! Se energia kun vapautuu, se on todella rahanarvoista kamaa! 

Anna ihmisille vastuuta ja myös valtaa toteuttaa, ettei kaikkia päätöksiä tarvitse viedä yläkertaan. Päätös tehdään siellä, missä tieto on, lähellä asiakasrajapintaa.

Johtajalle on myös tärkeää nostaa kunnianhimoa, eli venyttää tavoitteita, osatavoitteita ja aikataulua. Jos laitetaan liian kovia tavoitteita, ihmiset demotivoituvat. Jos laitetaan liian löysät tavoitteet, ei synny kasvua. Delikaatti balanssi! Se on taitolaji. Johtaja, jolla ei ole kunnianhimoa, hänen organisaationsa ei menesty. Nosta kunnianhimoa! Kunnianhimo on vähän sama asia kuin kunto. Kunnon nostamista voi aina jatkaa. 

Lisää kunnianhimoa ja nopeutta aikatauluun!

4. Tavoitteiden suunnittelu

Rakenna työpinot kaikille tavoitteille, ja suunnittele ne viikossa tai max kahdessa viikossa! Suunnitelmat tehdään nopeasti, ja tässä ulkopuolinen resurssi on usein todella hyvä olla. Suunnitelmista tulee samanlaisia, ja ulkopuolinen henkilö pystyy haastamaan sitä suunnitelmaa paremmin. Saat paremmat suunnitelmat ja nopeasti! 

Tavoitteita pitää tietenkin priorisoida. Ketteryys tarkoittaa sitä, että tehdään viikoittaisia sprinttejä. Pitää olla selvä ja dokumentoitutyöpino. Sieltä valitaan tekemiset, jotka toteutetaan seuraavassa sprintissä. Sprintti ei ole koskaan myöhässä, koska se on kalenteriaika! Sprintin jälkeen pidetään kokous, jossa katsotaan mitä valmistui, ja mitä otetaan seuraavaksi työn alle. Jos jokin asia ei valmistunut, se laitetaan takaisin pinoon ja otetaan seuraavalle sprintille jatkokäsittelyyn. 

Tämä on sitä kuuluissaa ketterää johtamista ja tavoitteiden suunnittelua!

5. Johtamisen välineet

Jotta tämä koko strategian toteutus onnistuu robustisti, tarvitset johtamisen välineet! Sinun täytyy pystyä näkemään strategian implementointi visuaalisesti! Siihen pitää käyttää hyvää johtamisen välinettä, digitaulua. Itse suosimme tähän Trelloa, joka ei maksa mitään peruskäytössä. Jos haluaa ammattiversion, mikä tietysti kannattaa pidemmän päälle, maksaa myös hyvin vähän.

Käytä hyvää johtamisen välinettä. Idea tässä on se, että se on kaikille läpinäkyvää ja suunnitelmaa, eli digitaulua, voidaan editoida samanaikaisesti. Eihän kukaan Exceliä editoi samanaikaisesti. Siinä mielessä Excel on enempi yksilön väline. PowerPointtia on myös todella hidasta tehdä vaikkakin lopputulos on näyttävä. Mutta PowerPointtia ei porukalla editoida. Hienon PowerPointin tekemiseen menee ikuisuus. Elävän ohjaustaulun editointi on monta monta kertaa nopeampaa.

Nyt tulee se magiikka! Digitauluun täytyy laittaa viritetty seurannan struktuuri. Tässä laatuerot ovat suuret!

Olemme jo viisi vuotta käyttäneet apunamme digitaulua, ja kehittäneet struktuuria jatkuvasti. Se, että visualisoit seurannan struktuurin tälle taululle on äärimmäisen kova juttu. Jos tätä harjoittelee ammatikseen, niin kyllä keissit opettavat. Minulla itselläni on jo tehtynä tuhat taulua asiakkaidemme kanssa. Aina opin pieniä viilauksia! “The devil is in the details!”

Visualisoimme työn etenemisen liikennevaloilla. Emme vie ihmisiä kursseille, vaan opimme nämä systeemit aina tekemällä. Pienin askelein! Näin saamme välineen käyttöön todella nopeasti implementointia varten.

Tämä asia on kulmakivi!

6. Järjestä rahoitus

Viimeinen pointti on järjestää rahoitus implementoinnille. Hyvin usein on niin, että jos ulkopuolinen ostetaan fasilitoimaan strategiaa, johdon ajatus on päästä hänestä eroon mahdollisimman nopeasti. Ottakaa se ulkopuolinen vielä mukaan fasilitoimaan! Muutos tarvitsee investoinnin. Saat niin paljon enemmän irti nopeammin! Takaisinmaksuaika on ihailtavan lyhyt, kun se tulee sekä lisätuloista että kustannustehokkuudesta.

Toteutusta pitää siksi priorisoida budjetissa. Alussahan rahaa implementointiin ei välttämättä ole edes ymmärretty budjetoida, koska budjetti on tehty aikaisemmin. Mielestäni toimitusjohtajan kannattaa ottaa vastuu kokonaisuudesta, eikä lähteä ripottelemaan rahaa yksiköille. Sillä saa valtavan määrän pikkupäätöksiä, ja se hidastaa prosessia hirmuisesti. Ensimmäisenä vuonna otetaan investointi kokonaisuudesta. Kyse ei ole hirveän suurista rahoista suhteessa hyötyyn. 

Siinä olivat kaikki pointit!

Ota siis käyttöön kaikki kuusi avainasiaa! Älä unohda yhtäkään. Olen tästä aidosti innostunut, tällä tavalla peli voitetaan ja strategian toteutus saadaan käyntiin! Kova juttu.

Laita strategia tulille! 🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy